Vihreä siirtymä tarkoittaa taloudellisen toiminnan muuttumista hiilineutraaliksi. Lisäksi puhutaan hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, miten toimialat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja mitä se tarkoittaa Helsingin seudulla osaavan työvoiman näkökulmasta.
2000-luvun alun vuosikymmenet ovat olleet Helsingin seudulla kasvun ja kiivaan rakentamisen aikaa. MAL-sopimusten vauhdittamina on toteutettu suuria raideliikenteen investointeja ja tehokasta kaavoitusta. Samaan aikaan on pitkään vallinnut rakentamiselle suotuisa taloudellinen suhdanne, jonka seurauksena uusia asuntoja on rakennettu runsaasti. Tällä hetkellä vallitseva rakentamisen synkkä matalasuhdanne näkyi Helsingin seudun valmistuneiden asuntojen lukumäärissä oikeastaan vasta vuonna 2024. Taantuma on kuitenkin kestänyt jo pitkään, eikä asuntorakentamisen elpymisestä ole toistaiseksi merkkejä.
Euroopan maat eroavat toisistaan sekä asuntojen hallintamuotojen (omistus- vs. vuokra-asuminen) että hintakehityksen suhteen. Useissa Itä-Euroopan maissa omistusasuminen on selvästi yleisempää, kun taas Saksassa ja Sveitsissä suurin osa kotitalouksista asuu vuokralla. Asuntojen hintakehitys on puolestaan ollut erityisen maltillista Suomessa, Italiassa ja Kyproksessa.
Väestö ja työpaikat ovat keskeinen elinvoiman lähde alueille ja kunnille. Ymmärrys niihin vaikuttavista tekijöistä ja tulevista kehitysvaihtoehdoista antaa mahdollisuuden varautua ja jossain määrin myös pyrkiä vaikuttamaan muutoksen suuntaan. Tässä artikkelissa esiteltävät tulokset perustuvat keväällä 2025 julkaistuun Uudenmaan liiton selvitykseen väestö- ja työpaikkaprojektioista vuoteen 2060.
Miten Helsingin seudun asukkaat liikkuvat? Millä kulkumuodoilla matkoja tehdään ja millaisia muutoksia liikkumisessa voidaan havaita? Näitä asioita on tutkittiin HSL:n ja Helsingin seudun kuntien Liikkumistutkimuksessa, jossa selvitetään seudun asukkaiden liikkumistottumuksia. Viimeksi tutkimus on tehty syksyllä 2023. Tuolloin Helsingin seudun asukkaat tekivät arkipäivisin keskimäärin 4,6 miljoonaa seudun sisäistä matkaa, eli 3,1 matkaa henkeä kohti.
Aiemmista tarkasteluista tiedetään, että pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022), kun taas nelos- ja vitosluokkalaisten lapsilla hyvinvointieroja kuntien välillä ei juurikaan havaittu (Määttä, 2024). Tämä kirjoitus täydentää pääkaupunkiseudun asukkaiden koetun hyvinvoinnin tilannekuvaa tarkastelemalla varhaisnuoria eli 8. ja 9. luokan oppijoita ja heidän hyvinvointiansa, terveyttä ja turvallisuutta.
