Artikkeliarkisto

Joukkoliikenteen tulevaisuusskenaariot 2060 Helsingin seudulla

HSL:n laatimassa Joukkoliikenteen tulevaisuusskenaariot -työssä tarkasteltiin Helsingin seudun joukkoliikenteen kehitysvaihtoehtoja vuoteen 2060. Tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista joukkoliikenteeseen sekä tukea strategista päätöksentekoa vaikutustiedon avulla. Työ oli osa laajempaa Joukkoliikenteen suuntaviivat 2060 -kokonaisuutta, joka palvelee taustaselvityksenä Helsingin seudun MAL-suunnittelua.

Pääkonttorit ja pääomat keskittyvät Helsingin seudulle

Artikkeli tarkastelee Helsingin seudun asemaa Suomen yritys- ja pörssitalouden keskuksena. Se kuvaa pääkonttorien vahvaa keskittymistä alueelle sekä sitä, miten suurten pörssiyhtiöiden kehitys, investoinnit ja kansainväliset markkinat vaikuttavat Helsingin seudun talousnäkymiin. Lisäksi artikkelissa käsitellään epävarman maailmantilanteen vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen ja alueen yrityskenttään.

Pitkäaikaistyöttömyys pääkaupunkiseudulla

Pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosien heikon talous- ja työllisyyskehityksen jälkimainingeissa pahentunut merkittävästi ja noussut myös julkisessa keskustelussa esille. Tämä artikkeli taustoittaa lyhyesti niin pitkäaikaistyöttömyyden historiallista kehitystä kuin sitä, mikä on pitkäaikaistyöttömyyden tilanne tällä hetkellä pääkaupunkiseudun alueella.

Vihreä siirtymä ja osaava työvoima Helsingin seudulla

Vihreä siirtymä tarkoittaa taloudellisen toiminnan muuttumista hiilineutraaliksi. Lisäksi puhutaan hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, miten toimialat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja mitä se tarkoittaa Helsingin seudulla osaavan työvoiman näkökulmasta.

Helsingin seudun asuminen muutoksessa

2000-luvun alun vuosikymmenet ovat olleet Helsingin seudulla kasvun ja kiivaan rakentamisen aikaa. MAL-sopimusten vauhdittamina on toteutettu suuria raideliikenteen investointeja ja tehokasta kaavoitusta. Samaan aikaan on pitkään vallinnut rakentamiselle suotuisa taloudellinen suhdanne, jonka seurauksena uusia asuntoja on rakennettu runsaasti. Tällä hetkellä vallitseva rakentamisen synkkä matalasuhdanne näkyi Helsingin seudun valmistuneiden asuntojen lukumäärissä oikeastaan vasta vuonna 2024. Taantuma on kuitenkin kestänyt jo pitkään, eikä asuntorakentamisen elpymisestä ole toistaiseksi merkkejä.

Euroopan maiden välillä suuriakin eroja asuntojen hallintamuotojen jakautumisessa sekä hintakehityksessä

Euroopan maat eroavat toisistaan sekä asuntojen hallintamuotojen (omistus- vs. vuokra-asuminen) että hintakehityksen suhteen. Useissa Itä-Euroopan maissa omistusasuminen on selvästi yleisempää, kun taas Saksassa ja Sveitsissä suurin osa kotitalouksista asuu vuokralla. Asuntojen hintakehitys on puolestaan ollut viimeisen yhdeksän vuoden aikana erityisen maltillista Suomessa, Italiassa ja Kyproksessa.