Artikkeliarkisto

Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä

Pääkaupunkiseudun kunnat toteuttivat yhdessä keväällä 2021 kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoa väestön elinoloista, elämänlaadusta, osallisuudesta, terveydentilasta, toimintakyvystä ja elintavoista. Artikkelissa esitellään kyselyn pohjalta koottua tulosraporttia sekä analyyttisempaa tutkimusraporttia ja joitakin näiden julkaisujen keskeisiä tuloksia.

Pääkaupunkiseudun yhteisellä väestöennustemallilla tavoitellaan tarkempia väestöennusteita

Vantaa, Helsinki ja Espoo toteuttivat vuosina 2020-2022 pääkaupunkiseudulle väestöprojektion hankkeessa, johon kaupungit saivat Valtiovarainministeriön digikannustinavustusta. Projektio sisältää lähtötietojen ja parametrien tuottamisen prosessin yhteismallille, jota pääkaupunkiseutu ja muut kunnat voivat hyödyntää. Artikkelissa kuvataan väestöennustemallin laadintaprosessia sekä sen taustalla olevaa yhteistyötä.

Liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset menestyivät Helsingin osallistuvan budjetoinnin äänestyksessä

Vuonna 2021 Helsingin kaupunki kohdensi 8,8 miljoonaa euroa asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden yhdessä valmistelemien ehdotusten toteuttamiseen. Tutkimuskatsauksessa "Omaa stadia kehittämässä. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021. " (Erjansola 2022) tarkastellaan osallistuvan budjetoinnin äänestyksen tuloksia sekä helsinkiläisten äänestysaktiivisuutta iän ja asuinalueen mukaan.

Helsingin seudun matkailunäkymiä pandemian ajalta

Matkailututkijoille menneet kaksi vuotta ovat olleet haastavaa aikaa. Keväällä 2020 alkaneen koronapandemian oletettuja ja jo havaittuja vaikutuksia matkailuun on pohdittu pandemian alusta asti. Aluksi ei tiedetty, mitä on edessä, eikä sitä tiedetä varsinaisesti vieläkään. Nyt voidaan kuitenkin esittää valistuneita arvauksia luotettavammin kuin tuolloin. Artikkeli käsittelee koronapandemian vaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä matkailun saralla.

Useilla Euroopan pääkaupunkiseuduilla on vahva kilpailukykyasema

Useimmat EU:n pääkaupunki- ja suukaupunkialueet omaavat korkean kilpailukyvyn selviää Euroopan komission The EU Regional Competitiveness Index 2019 -raportista. Indeksi mittaa useilla eri indikaattorilla EU:n alueiden kykyä tarjota houkutteleva ja kestävä ympäristö yrityksille ja asukkaille asua ja työskennellä. Helsinki-Uusimaan kilpailukyky sijoittuu vertailussa korkealle – heti EU:n korkeimmalla kilpailukyvyllä varustettujen alueiden kantaan.

Yritysten ja elinkeinojen tulevaisuusnäkymiä

Uusimaa on Suomen suurin taloudellisen toiminnan keskittymä ja Pohjois-Euroopan merkittävä metropolialue. Maakunnan osuus Suomen maapinta-alasta on vain 3 %, mutta osuus koko maan väestöstä on 31 % ja työpaikoista 35 %. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on 1,5-kertainen muuhun maahan verrattuna. Helsingin seudusta ja Uudeltamaalta tehty kilpailukykyselvitys (MAL 2023, HSL ja Uudenmaan liitto, 2021) nostaa esiin Helsingin seudun vahvuuksia ja heikkouksia suhteessa pohjoismaisiin ja Baltian vertailukaupunkiseutuihin.