Käsitteet

Asunnon ostoaikomukset

Niiden kotitalouksien osuus, jotka aikovat ostaa asunnon varmasti tai mahdollisesti seuraavan vuoden aikana.

Avoimet työpaikat

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon sisältyvät ne avoimet työpaikat, jotka työnantaja ilmoittaa täytettäväksi työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) avulla. Kuukauden viimeisen työpäivän poikkileikkaus.

Ennakkotieto

Julkaisun aluetaloutta, asuntomarkkinoita, rikollisuutta, matkailijoiden yöpymisiä ja väestöä koskevat tiedot ovat ennakkotietoja, jotka tarkentuvat lopullisiin tilastoihin. Esimerkiksi väestötiedot päivittyvät muuttoilmoituksilla.

Helsingin seutu

Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen.

Ilmanlaatu

Perustuu HSY:n kehittämään indeksiin, joka lasketaan tunneittain. Huomioon otetaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet, joille määritetään ali-indeksi. Näistä korkein määrittelee ilmanlaatuindeksin arvon mittausasemalla. Indeksin arvot on jaettu viiteen ilmanlaatuluokkaan hyvästä erittäin huonoon.

Julkisen liikenteen matkustajat

Helsingin, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisen bussiliikenteen, metron, raitiovaunujen ja Suomenlinnan lautan matkustajat. Ei sisällä seutulinjojen busseilla ja lähijunilla tehtyjä matkoja.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tukea voi hakea vanhempi tai muu huoltaja, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista, muu hoitaja kuten sukulainen tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tukeen kuuluu kaikille yhteinen hoitoraha, perheen tuloista riippuva hoitolisä ja kotikunnasta riippuva kuntalisä.

Kuntien väliset muutot

Kuntien välisiin muuttoihin lasketaan niiden kunnasta toiseen kuntaan muuttaneiden henkilöiden muutot, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään.

Kuolleisuus

Kuolleiden osuus väestöstä.

KUUMA-kunnat

Viittaa kymmeneen Keski-Uudenmaan kuntaan: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Lento- ja laivaliikenteen matkustajat

Saapuneet ja lähteneet matkustajat yhteensä. Lentoliikenteen matkustajamäärä sisältää myös vaihtomatkustajat.

Liukuva vuosisumma

Kausitasoitusmenetelmä, jolla tasataan vuoden sisäistä, toistuvaluonteista vaihtelua. Vuosineljänneksen arvo lasketaan summaamalla neljän viimeisimmän neljänneksen arvot ja jakamalla summa luvulla 4.

Luonnollinen väestönmuutos

Syntyneiden ja kuolleiden erotus.

Matkailijoiden yöpymiset

Yöpymiset kaikissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä (hotellit, motellit, matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet), joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Yöpymiset jaetaan asuinmaan perusteella kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiin.

Muuttotappio

Tulomuuton ja lähtömuuton erotus, jos erotus on negatiivinen.

Muuttovoitto

Tulomuuton ja lähtömuuton erotus, jos erotus on positiivinen.

Nettomuutto

Tulomuuton ja lähtömuuton erotus.

Omaisuusrikollisuus

Sisältää varkausrikokset ja rikosilmoitukset niistä, eli varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset. Tarkempi kuvaus rikosnimikkeistä

Pitkän ajan keskiarvo

Summataan tietyn ajanjakson neljännesten arvot ja jaetaan luku neljännesten lukumäärällä.

Poliisin tietoon tullut rikos

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia. Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille.

Pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseutu sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen.

Saldoluku

Saldoluvulla kuvataan odotuksia suhdanne- ja kuluttajabarometrissä. Luku saadaan, kun myönteisten vastausten prosenttiosuuksista vähennetään kielteisten vastausten prosenttiosuudet. Positiivinen luku kuvaa myönteisiä odotuksia.

Suhdeluku (indeksi)

Perusajankohdan arvo on suhdelukuna 100. Kuluvan ajankohdan arvo jaetaan perusvuoden arvolla (sekä kerrotaan sadalla) ja saatu suhdeluku ilmaisee prosenttimuutoksen perusvuoteen nähden (esim. 110 merkitsee kymmenen prosentin nousua perusvuodesta).

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen määrä määräytyy asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.

Tuotanto

Kuvaa alueen yritysten ja muiden yhteisöjen tuotannollista aktiviteettia.

  1. Helsingin seutu: Toimialoittaisten tuotannon kehitystä ennakoivien indikaattorien perusteella konstruoitu Helsingin seudun tuotannon ennakoiva kuvaaja. Tuorein katsauksessa esitettävä tieto perustuu indikaattoreiden ennakkoarvioihin.
    Tietolähde: Kaupunkitutkimus TA Oy.
  2. Suomi: Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon bruttokansantuote kiintein hinnoin. Tuorein neljännes on Tilastokeskuksen julkaisema kokonaistuotannon ennakkotieto.

Työllisyysaste

Työllisten 15-64-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

Työnvälitystilasto

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilasto, joka perustuu työnhakijoiden rekisteriin. Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Lisätietoja

Työttömyysaste / työttömien osuus työvoimasta

Virallinen työttömyysaste (= työttömien prosenttiosuus työvoimasta) lasketaan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen tiedoista. Se on kansainvälisesti vertailukelpoinen.

Kuntatasolla työttömien osuus työvoimasta lasketaan rekisteripohjaisista tietolähteistä. Työttömien määrä on TEM:n työnvälitystilaston tieto kunkin kuukauden lopusta ja työvoiman määrä saadaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston viimeisimmästä tiedosta, joka ilmestyy noin parin vuoden viiveellä. Lisätietoja

Työvoimatutkimus

Työvoimatutkimus kerää tilastotietoja 15–89-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 500 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla sekä verkkolomakkeella. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–89-vuotiaan väestön toiminnasta. Lisätietoja

Vuoden 2021 alussa voimaan tullut työvoimatutkimuksen uudistus muutti merkittävästi tilaston tietosisältöjä, tulosten laskentatapaa ja tietojen keruuta. Aiemmat tiedot eivät näin ole vertailukelpoisia uusien kanssa. Helsingin seudun suunnissa aiempien vuosien tiedot on laskettu takautuvasti uudella menetelmällä ja niitä voidaan verrata vuoden 2021 tietoihin.

Ulkomaan kansalaisten nettomuutto

Muuttoihin lasketaan ulkomaan kansalaisten muutot sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Ulkomaan kansalaisen vakituinen asuminen Suomessa edellyttää, että hänellä on ollut oleskelun sallivat edellytykset vähintään vuoden (EU-maan kansalainen) ja että hänellä on vuoden oleskeluun oikeuttava lupa tai jatko-oikeus oleskeluun. Vakituiseen maahanmuuttoon ei lasketa esimerkiksi diplomaattien tai kehitysyhteistyössä toimivien ulkomaan kansalaisten muuttoja.Helsingin seutu saa enemmän muuttovoittoa ulkomaan kansalaisista kuin ulkomailta.

Ulkomainen nettomuutto

Muuttoihin lasketaan sekä Suomen että ulkomaan kansalaisten muutot. Ulkomailta maahan muuttaneen henkilön tulee ilmoittaa muutostaan maistraatille, jos hän on oleskellut Suomessa yli kolme kuukautta tai aikoo oleskella täällä yhtämittaisesti yli vuoden. Ulkomaan kansalaisen vakituinen asuminen Suomessa edellyttää, että hänellä on ollut oleskelun sallivat edellytykset vähintään vuoden (EU-maan kansalainen) ja että hänellä on vuoden oleskeluun oikeuttava lupa tai jatko-oikeus oleskeluun. Vakituiseen maahanmuuttoon ei lasketa esimerkiksi diplomaattien tai kehitysyhteistyössä toimivien ulkomaan kansalaisten muuttoja.

Väkivaltarikollisuus

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset sekä seksuaalirikokset. Vuodesta 2009 alkaen sisältää rikosten lisäksi myös rikosilmoitukset. Tarkempi kuvaus rikosnimikkeistä

Yleinen asumistuki

Pienituloinen ruokakunta voi saada Kelasta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti.