Artikkeli tarkastelee Helsingin seudun asemaa Suomen yritys- ja pörssitalouden keskuksena. Se kuvaa pääkonttorien vahvaa keskittymistä alueelle sekä sitä, miten suurten pörssiyhtiöiden kehitys, investoinnit ja kansainväliset markkinat vaikuttavat Helsingin seudun talousnäkymiin. Lisäksi artikkelissa käsitellään epävarman maailmantilanteen vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen ja alueen yrityskenttään.
Pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosien heikon talous- ja työllisyyskehityksen jälkimainingeissa pahentunut merkittävästi ja noussut myös julkisessa keskustelussa esille. Tämä artikkeli taustoittaa lyhyesti niin pitkäaikaistyöttömyyden historiallista kehitystä kuin sitä, mikä on pitkäaikaistyöttömyyden tilanne tällä hetkellä pääkaupunkiseudun alueella.
Vihreä siirtymä tarkoittaa taloudellisen toiminnan muuttumista hiilineutraaliksi. Lisäksi puhutaan hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, miten toimialat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja mitä se tarkoittaa Helsingin seudulla osaavan työvoiman näkökulmasta.
2000-luvun alun vuosikymmenet ovat olleet Helsingin seudulla kasvun ja kiivaan rakentamisen aikaa. MAL-sopimusten vauhdittamina on toteutettu suuria raideliikenteen investointeja ja tehokasta kaavoitusta. Samaan aikaan on pitkään vallinnut rakentamiselle suotuisa taloudellinen suhdanne, jonka seurauksena uusia asuntoja on rakennettu runsaasti. Tällä hetkellä vallitseva rakentamisen synkkä matalasuhdanne näkyi Helsingin seudun valmistuneiden asuntojen lukumäärissä oikeastaan vasta vuonna 2024. Taantuma on kuitenkin kestänyt jo pitkään, eikä asuntorakentamisen elpymisestä ole toistaiseksi merkkejä.
Euroopan maat eroavat toisistaan sekä asuntojen hallintamuotojen (omistus- vs. vuokra-asuminen) että hintakehityksen suhteen. Useissa Itä-Euroopan maissa omistusasuminen on selvästi yleisempää, kun taas Saksassa ja Sveitsissä suurin osa kotitalouksista asuu vuokralla. Asuntojen hintakehitys on puolestaan ollut viimeisen yhdeksän vuoden aikana erityisen maltillista Suomessa, Italiassa ja Kyproksessa.
Väestö ja työpaikat ovat keskeinen elinvoiman lähde alueille ja kunnille. Ymmärrys niihin vaikuttavista tekijöistä ja tulevista kehitysvaihtoehdoista antaa mahdollisuuden varautua ja jossain määrin myös pyrkiä vaikuttamaan muutoksen suuntaan. Tässä artikkelissa esiteltävät tulokset perustuvat keväällä 2025 julkaistuun Uudenmaan liiton selvitykseen väestö- ja työpaikkaprojektioista vuoteen 2060.
