Vihreä siirtymä ja osaava työvoima Helsingin seudulla
Vihreä siirtymä tarkoittaa taloudellisen toiminnan muuttumista hiilineutraaliksi. Lisäksi puhutaan hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, miten toimialat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Tässä artikkelissa luon katsauksen, miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja mitä se tarkoittaa Helsingin seudulla osaavan työvoiman näkökulmasta.
Investoinnit uusiin teknologioihin ja teollisuuslaitoksiin ovat vihreän siirtymän edellytys, mutta ne eivät yksinään riitä. Tarvitaan osaavaa työvoimaa, työvoiman liikkuvuutta ammattialojen välillä ja myös alueellisesti. Lisäksi työpaikoilla tarvitaan kykyä kehittää uusia työtapoja ja soveltaa vihreää teknologiaa.
Tutkimusten mukaan vihreä siirtymä ei vähennä työvoiman tarvetta, mutta sillä on vaikutusta työmarkkinoiden dynamiikkaan. Se muuttaa elinkeinorakennetta, eri ammattien kysyntää sekä osaamisvaatimuksia tehtävissä. Joitakin ammatteja häviää, kokonaan uusia tehtäviä ja ammatteja syntyy, ja siirtymä kiihdyttää tiettyjen jo olemassa olevien ammattien kysyntää. Tämän vuoksi vihreä siirtymä luo painetta osaamisen kehittämiselle.
Vihreä siirtymä tarkoittaa taloudellisen toiminnan muuttumista hiilineutraaliksi. Lisäksi puhutaan hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, miten toimialat voivat edistää luonnon monimuotoisuutta. Tässä artikkelissa luon katsauksen, miten vihreä siirtymä etenee Suomessa ja mitä se tarkoittaa Helsingin seudulla osaavan työvoiman näkökulmasta.
Investoinnit uusiin teknologioihin ja teollisuuslaitoksiin ovat vihreän siirtymän edellytys, mutta ne eivät yksinään riitä. Tarvitaan osaavaa työvoimaa, työvoiman liikkuvuutta ammattialojen välillä ja myös alueellisesti. Lisäksi työpaikoilla tarvitaan kykyä kehittää uusia työtapoja ja soveltaa vihreää teknologiaa.
Tutkimusten mukaan vihreä siirtymä ei vähennä työvoiman tarvetta, mutta sillä on vaikutusta työmarkkinoiden dynamiikkaan. Se muuttaa elinkeinorakennetta, eri ammattien kysyntää sekä osaamisvaatimuksia tehtävissä. Joitakin ammatteja häviää, kokonaan uusia tehtäviä ja ammatteja syntyy, ja siirtymä kiihdyttää tiettyjen jo olemassa olevien ammattien kysyntää. Tämän vuoksi vihreä siirtymä luo painetta osaamisen kehittämiselle.
Ensimmäinen aalto pyyhkäisi ohi, investoinnit käynnistyneet jälleen
Vihreän siirtymän toteutumiseen ja aikatauluun vaikuttaa voimakkaasti poliittinen tahtotila, kansainvälinen investointiympäristö sekä maailmantalouden ja geopolitiikan kehitys. Tämän hetken uutisotsikossa ilmastonmuutos saa vähemmän huomiota. Lisäksi USA:ssa Trump on perunut osan Bidenin kauden aloitteista ja vetäytynyt kansainvälisistä ilmastotoimista. Vihreä siirtymä kuitenkin etenee, ja paljon on tapahtunut, kun katsotaan hieman pidemmällä aikajänteellä.
Kiinalaiset yritykset ja tekniset ratkaisut etenkin akkujen osalta nousivat vauhdilla vihreän siirtymän kärkeen 2020-luvun vaihteessa. EU:lle ja Yhdysvalloille tuli kiire investoida omaan teollisuuteen ja turvata erityisesti autoalaa. Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssota laittoi vauhtia energiasiirtymään, jolle Suomessa oli jo rakennettu pohja tuulivoiman ja ydinvoiman muodossa edellisellä vuosikymmenellä. Suuret teolliset vihreän siirtymän hankkeet kuitenkin pysähtyivät kustannusten nousuun Venäjän hyökkäyssodan myötä tai pyyhkäisivät Suomesta ohi muihin maihin.
Suomi on käytännössä jo tehnyt vihreän siirtymän energian osalta. Vuonna 2023 enää 2 % energiasta tuli fossiilista lähteistä. Olisi ollut mahdollisuus, että uusittua kapasiteettia tulee hyödyntämään uusia energiaintensiivisen teollisuuden laitoksia. Risto Murron mukaan tällöin Suomen vihreä siirtymä olisi näyttänyt uudelta 1960-luvulta, jossa ympäri Suomea nousee suuria tehtaita, kuten akku- ja vihreän teräksen laitoksia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Yksi syy on, että EU:ssa akkujen ja vihreän teräksen tuotannon ajurina on ollut autoteollisuus, jonka osaamista Suomessa ei ole samalla tavalla kuin Ruotsissa, jonne monet alan investoinneista ovat menneet.
Investoinnit ovat kuitenkin lähteneet uudestaan liikkeelle Suomessa, ja niitä on tulossa merkittävä määrä. Viime vuonna Sweco arvioi EK:n keräämien tietojen pohjalta, että tiedossa olevien vihreiden investointien työllisyysvaikutus niiden koko elinkaaren aikana on 360 000 henkilötyövuotta. Hankkeiden taloudellinen merkitys on huomattava ansiotuloverotuksen lisäksi myös yhteisöveron ja kiinteistöverotulojen muodossa. Yhteensä niiden myötä lisäystä olisi tulossa 3 miljardia vuodessa Suomen BKT:hen seuraavan 30 vuoden aikana. Arviossa on otettu huomioon se, että kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu, eli hankekannan maksimipotentiaali on tätäkin suurempi.
Helsingin seudulle on vuonna 2025 valmistunut tai valmistumassa 37 vihreän siirtymän hanketta. Myöhemmin vuosikymmenen aikana on vielä valmistumassa lähes 30 vihreän siirtymän hanketta. Niistä datakeskushankkeita on viisi, samoin vetyhankkeita on viisi. Helen on rakentamassa Vuosaareen vihreän vedyn laitoksen. Espoossa Liquid Sun -yhtiö kehittää vetyyn perustuvaa polttoainetta lentokoneisiin, ja hankkeessa ovat mukana mm. Finnair, Fortum ja ABB. Seuraavaksi eniten on lämmitykseen ja aurinkovoimaan liittyviä hankkeita, kumpiakin neljä. Kiertotaloushankkeita on kaksi: Vantaan energian jätteiden erottelu- ja lajitteluhanke sekä Hyvinkäällä valmistuva Syklon kierrätyslaitos, jonka on määrä lisätä Suomen muovinkierrätyskapasiteettia merkittävästi.
Maakunnittain katsottuna vihreän siirtymän investointeja on euromääräisesti menossa eniten Satakuntaan. Uudellamaalla monet investoinneista sijoittuvat maakunnan laidoille, sillä niissä sijaitsee paljon vihreän siirtymän kannalta merkittäviä yrityksiä ja toimialoja. Länsi-Uudellamaalla on energiaintensiivistä teollisuutta, Keski-Uudellamaalla on merkittävä logistiikan keskittymä ja Itä-Uudellamaalla energiateollisuutta sekä Kilpilahden teollisuusalueella vihreän kemian toimijoita. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla koulutettavien korkeakoulutettujen osaajien merkitys on tärkeä koko maakunnan vihreän siirtymän ekosysteemissä, kuten myös valtakunnallisesti.
Miten vihreä siirtymä vaikuttaa osaamistarpeisiin?
Ensimmäisessä vaiheessa vihreä siirtymä koskettaa eritysesti viittä korkeapäästöisintä alaa: energiateollisuutta, energiaintensiivistä teollisuutta (mm. kemianteollisuus, metsäteollisuus, metalliteollisuus), maataloutta, rakennusteollisuutta sekä liikenne- ja logistiikka-alaa. Vihreän siirtymän ensimmäisen vaiheen avainaloista Helsingin seudulla korostuu teollisuus ja rakentaminen. Vaikka raskaampi teollisuus painottuu muualle maahan, teollisuus on kuitenkin reilulla 60 000:lla työllisellä alueen neljänneksi suurin toimiala. Rakentaminen on ollut alueella hyvin vaisua, mutta sen käynnistyessä uudestaan on tärkeää, että se tehdään vähähiilisin ja ympäristöystävällisin menetelmin.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat pidemmällä aikavälillä kaikkia aloja koskettavia tavoitteita. Esimerkiksi resurssi- ja energiatehokkuuden vaatimukset koskettavat käytännössä kaikkia työllisiä, myös tutkimuskirjallisuudessa perinteisesti ei-vihreiksi miellettyjä ammattialoja esimerkiksi terveydenhuollossa tai ravitsemus- ja matkailualalla.
Helsingin seudulla hallinto- ja tukipalvelutoiminta on kolmanneksi suurin työllistäjä. Runsaasti työllisiä on myös informaatio- ja viestintäteknologian alalla. Näillä toimialoilla tehtävä työ ei ole päästötöntä, sillä esimerkiksi toimitilat ja tietotekniset ratkaisut vaativat energian ja materiaalien käyttöä. Lisäksi näillä aloilla kehitettävät ratkaisut ja tehdyt päätökset vauhdittavat muiden sektoreiden vihertymistä. Koulutusalan henkilöstön vihreä osaaminen on luonnollisesti Helsingin seudulla avainasemassa, kun mietitään, miten Suomeen saadaan vihreitä yrittäjiä, tutkijoita ja työntekijöitä.
Vihreä osaaminen voidaan jaotella ammatillisiin ja poikkileikkaaviin taitoihin. Ammatilliset taidot ovat usein teknisiä taitoja, jotka liittyvät kiinteästi perustehtävän suorittamiseen. Poikkileikkaavat taidot liittyvät kestävyysajatteluun ja kykyyn huomioida ympäristönäkökulma omassa tehtäväkentässä. Näitä taitoja tarvitaan laajasti muissakin kuin teknisissä ammateissa.
Vihreä siirtymä kulkee käsikädessä teknisten ja digitaalisten ratkaisujen kanssa. Siksi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen alan sekä informaation- ja viestinnän ala on keskeinen veturi. Tässä suhteessa se, mitä Helsingin seudulla tehdään, heijastuu vahvasti koko maahan. Jos näiden alojen ammattilaisilla ei ole vihreää osaamista, ei synny vihreän talouden innovaatioita ja vihreän teknologian käyttöönotto hidastuu.
Vaikka ICT-ratkaisut ovat vihreän siirtymän ytimessä, ICT-alan oma ympäristötyö on kyselyjen mukaan vielä melko alkuvaiheessa. Kuitenkin alan energiankulutus kasvaa kaikista toimialoista ripeinten. Alalla tarvitaan muun muassa vihreän koodaamisen taitoja, jolla järjestelmän energiankulutusta pystytään pudottamaan merkittävästi, vihreää konesaliosaamista sekä kykyä arvioida ympäristövaikutuksia läpi ohjelmistokehitysprosessi.
Vety erityisesti on ala, jolle Sweco suosittaa kotimaisuusasteen nostamista, jotta investoinneista saadaan parempi hyöty Suomelle. Teknologiateollisuuden vetytalouden osaamispulssi korostaa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä tehtävän kehitystyön tärkeyttä. Alalla tarvitaan monimutkaisten teollisten prosessien suunnittelutaitoa, tuotekehitysosaamista ja ymmärrystä vedyn teollisista sovelluskohteista.
Vihreille ammateille tyypillisiä ovat insinööritaidot, tutkimusosaaminen ja prosessien ohjaamisen taidot. Niissä tarvitaan yleensä myös luovaa ja innovatiivista ajattelua sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Elinkeinoelämän keskusliitto on todennutkin, että yksi keskeisistä vihreää siirtymää edistävistä voimista on yrityksissä tehtävä TKI-toiminta. Siksi tutkimus- ja kehitysosaaminen on tärkeä tunnistaa olennaiseksi osaksi vihreän siirtymän osaamisvaatimuksia.
Työllisyyspalvelut edistämässä vihreää siirtymää
Etlan tutkijat Antti Kauhanen ja Olli-Pekka Kuusela toteavat, että työvoimakoulutus ja työnhaun tuki voi merkittävästi parantaa työvoiman uudelleen sijoittumista vihreässä siirtymässä. Tätä varten myös työllisyyspalveluissa toimivien asiantuntijoiden ja työnvälittäjien osaamisen kasvattaminen vihreän siirtymän luomista työvoimatarpeista olisi tärkeää.
Korkea työttömyys on merkittävä ongelma Uudellamaalla ja erityisesti se on kasvanut Helsingin seudulla. Tässä tilanteessa on tärkeää katsoa työttömien tilannetta myös vihreän siirtymän näkökulmasta. Missä määrin ja millaista työvoimakoulutusta tarvittaisiin? Entä miten jo vihreitä taitoja omaavia voidaan auttaa työllistymään – oli työpaikka sitten missä päin maata tahansa? Esimerkiksi Ruotsissa työllisyyspalvelut ovat tehneet tiivistä verkostotyötä, jotta Pohjois-Ruotsin vihreän siirtymän hankkeisiin on löydetty työvoimaa korkeasta työttömyydestä kärsiviltä alueilta.
PTT:n johtamassa hankkeessa (Busk ym.) jaoteltiin suomalaiset ammattinimikkeet kansainvälisesti käytetyn ammattien vihreysluokituksen mukaan. Tällä luokituksella arvioituna Uudellamaalla työttömistä työnhakijoista reilu kolmasosa kuuluu ammattiryhmiin, joille olisi löydettävissä osaamisvaatimuksiltaan lähes vastaava vihreä ammatti. Tällöin kysymys on, voisiko henkilölle löytyä paremmin töitä, jos hän saisi lyhyen täydennyskoulutuksen.
Vihreän siirtymän myötä syntyviin uusiin ammatteihin sekä siirtymän myötä kasvavan kysynnän ammatteihin kuuluu noin 7 % työttömistä. Heidän kohdallaan työnvälityksen tuki myös ylialueellisesti muille Suomen paikkakunnille voisi auttaa työllistymään. Lisäksi noin viisi prosenttia kuuluu ammatteihin, joissa vihreä siirtymä vaikuttaa osaamissisältöihin, joten he tarvitsivat osaamisen päivittämistä työllistyäkseen paremmin.
Yhteenveto
Vihreän siirtymän myötä syntyvissä uusissa ammateissa korostuu entistä korkeampi osaamistaso sekä luonnontieteellisten ja teknisten alojen koulutus. Tähän tarpeeseen on vaikea vastata lyhytkestoisilla koulutuksilla, vaan tarvitaan pitkäjänteisempää koulutuspolitiikkaa.
Helsingin seudun kehityksen kannalta on tärkeää, että luonnontieteellisen ja teknisen alan osaajia koulutetaan riittävästi. Toiseksi huomiota tarvitsee kiinnittää siihen, että jo työelämässä olevat ihmiset saavat riittävät valmiudet vihreään siirtymään. Etenkin ICT-alan, teollisuuden sekä rakentamisen erityisasiantuntijat sekä liike-elämän johtajat ja kehittäjät tarvitsevat täydennyskoulutusta vihreän siirtymän mahdollisuuksien tunnistamiseksi yrityksissä. Kuntien työllisyyspalvelut ovat myös merkittäviä vihreän siirtymän edistäjä työnvälityksen ja työvoimakoulutusten kautta.
Lähteet
Murto, Risto (2024). Miksi Suomi pysähtyi? Suuntaviivoja uuteen talouskasvuun. Otava.
OECD (2024). OECD Employment Outlook 2024. Organisation for Economic Co-operation and Development.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2025). Vihreiden investointien dataikkuna. Viitattu 30.10.2025.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2024). Osaaminen vihreän siirtymän perustana. PDF-julkaisu.
Teknologiateollisuus ry (2025). Vetytalous-osaamispulssi. Viitattu 1.12.2025.
TIEKE (2024). Green ICT Visiiri – Vihreän siirtymän kansallinen ICT-ekosysteemi. Viitattu 1.12.2025.