Väestö ja työpaikat ovat keskeinen elinvoiman lähde alueille ja kunnille. Ymmärrys niihin vaikuttavista tekijöistä ja tulevista kehitysvaihtoehdoista antaa mahdollisuuden varautua ja jossain määrin myös pyrkiä vaikuttamaan muutoksen suuntaan. Tässä artikkelissa esiteltävät tulokset perustuvat keväällä 2025 julkaistuun Uudenmaan liiton selvitykseen väestö- ja työpaikkaprojektioista vuoteen 2060.
Miten Helsingin seudun asukkaat liikkuvat? Millä kulkumuodoilla matkoja tehdään ja millaisia muutoksia liikkumisessa voidaan havaita? Näitä asioita on tutkittiin HSL:n ja Helsingin seudun kuntien Liikkumistutkimuksessa, jossa selvitetään seudun asukkaiden liikkumistottumuksia. Viimeksi tutkimus on tehty syksyllä 2023. Tuolloin Helsingin seudun asukkaat tekivät arkipäivisin keskimäärin 4,6 miljoonaa seudun sisäistä matkaa, eli 3,1 matkaa henkeä kohti.
Aiemmista tarkasteluista tiedetään, että pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022), kun taas nelos- ja vitosluokkalaisten lapsilla hyvinvointieroja kuntien välillä ei juurikaan havaittu (Määttä, 2024). Tämä kirjoitus täydentää pääkaupunkiseudun asukkaiden koetun hyvinvoinnin tilannekuvaa tarkastelemalla varhaisnuoria eli 8. ja 9. luokan oppijoita ja heidän hyvinvointiansa, terveyttä ja turvallisuutta.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Ukrainan ulkopuolisiin Euroopan maihin on paennut jo miljoonia ukrainalaisia. Tilapäinen suojelu mahdollistaa ukrainalaisten oleskelun EU-maissa maaliskuulle 2026 saakka turvapaikan hakua kevyemmällä prosessilla. Tällä hetkellä yleisimmät syyt lähtömuutolle Ukrainasta liittyvät huoliin turvallisuudesta ja energiantilanteesta. Kolmanneksi merkittäväksi syyksi on noussut asumiseen liittyvät ongelmat. Tässä Eurooppa-vertailussa tarkastellaan ukrainalaisten sijoittumista Euroopan eri valtioihin.
Vaikka kaikki Suomessa asuvat ovat yhtä lailla suomalaisia, on tärkeätä kerätä tietoa niistä, jotka ovat itse Suomeen muuttaneet. Tiedämme verrokkimaista ja omasta lähihistoriastammekin, että niin sanottuun kantaväestöön kuuluvien ja Suomeen muuttaneiden välillä on eroja elinoloissa, elämäntilanteissa ja hyvinvoinnissa. Jotkin näistä eroista kertovat paitsi kotoutumisen vaikeuksista myös toteutumattomasta tasa-arvosta tai yhdenvertaisuuden puutteesta. Tässä artikkelissa on nostettu esiin eräitä tärkeitä havaintoja ja huomioita Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten osalta.
Pääkaupunkiseudun kuntien välillä esiintyy suuriakin eroja aikuisväestön koetussa hyvinvoinnissa ja terveydessä (Ahlgren-Leinvuo ym. 2022). Myös lasten ja nuorten osalta hyvinvoinnin tilaa pääkaupunkiseudulla on jonkin verran tarkasteltu aiemmin (esim. Määttä 2021), mutta ei kuitenkaan yhtä kattavasti kuin aikuisväestön osalta. Tämä kirjoitus täydentää osin tätä tietoaukkoa ja tarkastelee pääkaupunkiseudulla asuvien neljäs- ja viidesluokkalaisten oppijoiden koettua hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
