Eurooppa-vertailu
| 19.06.2023
Helsingin Seudun Suunnat

Sähkön hinnat ovat nousseet valtaosassa Eurooppaa

Oheisessa kartassa on kuvattu kotitalouksilta veloitettuja sähkön keskihintoja vuonna 2022. Sähkön hinnat ovat kansallisia keskihintoja euroina kilowattitunnilta sisältäen verot ja maksut, joita on sovellettu kunkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla kotitalouskuluttajille, joiden vuosikulutus on 2500–5000 kWh.

Vertailutiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin. Vuoden 2022 sähkön hintoja tarkasteltaessa huomataan, että korkeimmat sähkön keskihinnat sijoittuivat Tanskaan, Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Espanjaan ja Tšekkiin. Näissä kaikissa valtioissa sähkön keskihinta keskikokoisille kotitalouksille oli vuonna 2022 yli 30 senttiä / kWh. Suomessa sähkön keskihinta kotitalouksille vuonna 2022 oli 19,34 senttiä / kWh. Alhaisimmat sähkön hinnat olivat vuonna 2022 Alankomaissa, Kosovossa, Georgiassa, Serbiassa, Turkissa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Näissä valtioissa kotitalouksien kuluttaman sähkön keskihinta oli alle 9 senttiä / kWh.

Verrattaessa vuonna 2022 kotitalouksilta veloitettuja sähkön hintoja vuoden 2021 hintoihin, kasvu on ollut suurinta Tšekissä (+70 %, +12,57 c/kWh), Tanskassa (+57 %, + 16,59 c/kWh), Virossa (55 %, 7,32 c/kWh) ja Romaniassa (+53 %, +8,26 c/kWh). Suomessa hinnat nousivat +10 %, +1,67 c/kWh. Kuudessa Euroopan valtiossa kotitalouksilta veloitettu sähkön hinta on myös laskenut vuodesta 2021 vuoteen 2022, eniten Alankomaissa (-65 %, -8,30 c/kWh).

Tanskan korkeat sähkön hinnat johtuvat osaltaan Tanskan korkeasta veroasteesta. Alankomaissa taas energiaveroa on alennettu vuonna 2022, mikä vaikuttaa siihen, että kotitalouksilta veloitetut energian hinnat ovat matalammat kuin muualla Euroopassa. Lisäksi vuonna 2023 kotitalouksien ja muiden pienkäyttäjien kaasulle, sähkölle ja kaukolämmölle on Alankomaissa otettu käyttöön hintakatto. Tämä tarkoittaa, että tiettyyn kulutustasoon saakka kuluttajat maksavat energian käytöstä enintään hintakatolle määritellyn summan kuukaudessa.

Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on nostanut esille varautumisen tärkeyden Euroopassa. Venäjän hyökkäys on aiheuttanut erityisesti epävarmuustekijöitä energian saatavuuteen ja hintojen nousuun liittyen. Euroopassa on tehty erinäisiä toimenpiteitä sähkön säästämiseksi. Esimerkiksi Helsingissä ja Berliinissä säästötoimet ovat olleet hyvin samankaltaisia: rakennusten sisäilman ja esim. uimahallien veden lämpötilan alentaminen, ilta-/yövalaistusten sammuttaminen sekä valaisimien vaihtaminen led-valoihin. Verrattaessa vuoden 2021 sähkönkulutusta vuoden 2022 kulutukseen, Suomessa sähkön kokonaiskulutus laski -6 %, Ruotsissa -7 % ja Saksassa -4 %. Euroopan unionin alueella mukaan lukien lisäksi Norja, Sveitsi ja Iso-Britannia, sähkönkulutus laski vuonna 2022 neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Lähteet

Eurostat. 2023. Verkkosivu.

Helsingin kaupunki. 2023. Energiavarautumisen koordinaatioryhmän loppumuistio.

Fingrid. 2023. Suomalaiset jaksoivat säästää sähkönkulutuksessa tammikuussa. Verkkosivu.

Elstatistik. 2022. Svenska kraftnät. Verkkosivu.

Deutsche waren mit Gas und Strom sparsam. 2023. Wirtschafts woche. Verkkosivu.

Bundesnetzagentur. 2022. Bundesnetzagentur veröffentlicht Daten zum Strommarkt 2022. Verkkosivu.

Lavalley, Julien. 2023. Warm weather and energy efficiency decreased electricity consumption in Europe - 2022 review. Verkkosivu.

Denmark, the country with the most expensive electricity in Europe. 2023. Countryeconomy.com. Verkkosivu.

Price cap for gas, electricity and district heating. 2023. Government of the Netherlands. Verkkosivu.