Valokiilassa
| 14.09.2021
Mari Siivola; Laura Muukka; Jonna Kurittu, Vantaan kaupunki

Vantaan uusi yleiskaava

Kuva
Vantaan yleiskaava 2020

Vantaa on ohjannut maankäytön kehitystä kaupunkitasoisilla yleiskaavoilla. Liikenneratkaisujen, rakennettavien alueiden ja vaalittavien arvojen yhtälöä on ylläpidetty ja ajantasaistettu johdonmukaisesti useita vuosikymmeniä. Uuden yleiskaava 2020 laadintaa ennakoitiin kokoamalla ajantasaisuuden arviointi voimassa olevista yleiskaavoista. Selvitys löysi tarvetta uudelle kaavalle: esimerkiksi ilmastonmuutoksen merkitys on aivan toinen nyt kuin 2000-luvun alussa.

Yleiskaava laadittiin valtuustokaudessa

Työ käynnistyi tammikuussa 2017 ja valtuusto hyväksyi kaavan tammikuussa 2021. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Valmistelua ohjasi kaupunginhallituksen nimittämä yleiskaavatoimikunta, mikä mahdollisti jatkuvan keskustelun asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.  Toimintatapa ei ole uusi, vaan on ollut käytössä jo aiemmissa yleiskaavoissa.

Kuva
Kestävyyden kolmio

Selkeitä työvaiheita laadinnassa oli kolme: tavoitteet, luonnos ja ehdotus. Tavoitteet pohjasivat laajaan perehtymiseen ja keskusteluihin. Kestävyydestä tehtiin tavoitteiden raami, kehys, jota emme voi kyseenalaistaa. Kehityksen on tapahduttava maapallon kantokyvyn rajoissa ja sitä kautta ekologinen kestävyys on kivijalka, jonka päälle muut kestävyyden tasot rakentuvat. Yleiskaava tukee ekologista kestävyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä turvaavalla viherrakenteella että tiiviillä ja toimivalla yhdyskuntarakenteella.

Tavoitteissa nousi vahvasti esiin myös sosiaalisen kestävyys. Yleiskaavan mittakaava on tarvittaviin toimenpiteisiin yleispiirteinen, mutta tavoitteissa ja ratkaisuissa korostuu kaikkien kaupunginosien kehittäminen, arjen sujuvuuden ja eri toimintojen saavutettavuuden parantaminen. Taloudellisen kestävyyden näkökulma näkyy yleiskaavassa vahvimmin voimakkaan kasvun mahdollistamisena, mikä ei kestävyyden raamissa ole helppo tehtävä. Tavoitteiden parina määriteltiin asukasmäärien ja työpaikkakasvun mitoitustavoitteet, jotka pohjasivat myös seudullisiin tavoitteisiin.

Luonnoksen laadintaa teimme sekä aiheittain että alueittain ratkaisuja yhteensovittaen. Taustaselvityksiä eri aiheista on useita. Paljon asioita vietiin määräyksiin, joita laajennettiin voimassa olevista merkittävästi. Luonnos kulki päätöksenteon kautta nähtäville keväällä 2019. Kaavaprosessissa luonnoksen tehtävänä on mahdollistaa keskustelu ja vaikutusten arvioinnit esitetyistä ratkaisuista. Ehdotukseen tehtiin useita korjauksia niin vuorovaikutuksen, uusien selvitysten sekä vaikutusten arviointien pohjalta. Ehdotus oli nähtävillä keväällä 2020 ja viimeisteltiin saman vuoden syksyllä hyväksyttäväksi.

Ratkaisuista merkittävin kasvun ohjaaminen sisäänpäin

Kuva
Yleiskaavan keihäänkärjet

 

Yleiskaava ei avaa uusia rakentamisen alueita vaan ohjaa kasvun nykyiseen kaupunkirakenteeseen sitä uudistaen ja vahvistaen. Jotta tämä on mahdollista, on joukkoliikennekaupunkia entisestään täydennettävä. Ratikka on kaavan tärkein kasvukäytävä. Tulevaisuuden vahva akseli, joka yhdistää olevat keskukset. Joukkoliikenteen rinnalle määriteltiin myös pyöräilyn baanojen verkosto. Muuten liikennejärjestelmään ei juurikaan tehty muutoksia, vain poikittaisen Hämeenlinnan väylän ja Tuusulan väylän välisen maantien yhteys siirrettiin pohjoisemmaksi.

Kasvun ohjaaminen sisäänpäin mahdollistaa nykyisten kaupunginosien kehittämisen. Kasvu painottuu ratikan varren lisäksi kaupunkikeskustoihin, joissa on jo nyt käynnissä voimakas uudistuminen. Keskustat uudistuva monipuolisina palveluiden, työpaikkojen ja asumisen keskittyminä. Kaikki asuntoalueet täydentyvät, mutta olemassa olevilla pientaloalueilla täydennysrakentaminen on nykyisen kaltaista ja pienimuotoista. Uusia laajoja työpaikka-aluevarauksia ei yleiskaavassa ole. Työpaikkakasvusta merkittävä osa on arvioitu sijoittuvaksi nykyisille työpaikka-alueille ja keskustoihin. Täydennysrakentamisen ja purkamisen kautta tulee valtaosa yleiskaavaan mitoitetusta kasvusta, mikä teki mitoittamisesta vaikean laskutehtävän. Kaikkia reunaehtoja ei tässä mittakaavassa havaita, siksi yleiskaavatasolla ylimitoitetaan.

Viheralueverkosto on pystytty säilyttämään lähes entisessä laajuudessaan kasvuun varautumisesta huolimatta. Yleiskaavassa kuvaa siitä suuret linjat: laajat viheraluekokonaisuudet ja yhteydet niiden välillä. Lähelle asuinalueita on varattu lähivirkistysalueita, ja Sipoonkorven ja Petikon laajoja luonnonsuojelualueita täydentävät alueet on varattu retkeily- ja ulkoilualueiksi.  Yleiskaavaan sisältyy ohjeellisten ulkoilu- ja ratsastusreittien verkosto. Ohjeelliset ulkoilureitit ovat erityisen tärkeitä reittiverkoston perustamisen lähtökohtana alueilla, joilla ei ole asemakaavaa.

Viheralueverkostoon sisältyy ekologinen verkosto. Uudessa kaavassa on varattu entistä enemmän alueita luonnonsuojeluun ja määritelty ekologiset runkoyhteydet. Ekologista verkostoa täydentävät luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Laajan viheralueverkoston lisäksi yleiskaava huolehtii myös pienipiirteisestä, ihmisiä lähimpänä olevasta viherrakenteesta. Keskustoissa määrätään varaamaan riittävästi tilaa puistoille ja julkisille ulkotiloille ja asuinalueilla virkistysalueille. Virkistysalueyhteyden merkintä sitoo yhteen kaupunginosien sisäisiä viheralueita. Useimmat rakennettaviksi tarkoitetut alueet on määrätty toteutettaviksi vihertehokkaasti.

Vantaalla ei ole suuria vesistöjä, joten joet, purot ja pienet järvet ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden, ekologisten verkostojen ja ihmisten virkistäytymisen kannalta. Jokien varsilta nostettiin strategisella kehittämismerkinnällä asutuskeskittymien tai palvelujen alueiden kohdilla erityisesti virkistyskäyttöön kehitettäviä osuuksia.

Vantaalle tyypillisiä ovat laajat viljelymaisemat, joista suurin osa on arvokasta kulttuurimaisemaa. Säilytettävät viljelymaisemat varattiin pääosin maatalousalueiksi, jolloin niiden perinteinen käyttö säilyttää niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Maa- ja metsätalousalueita (M ja MT) on 17,5 % yleiskaavan pinta-alasta.  Kulttuuriympäristöä suojellaan määräyksellä ja kaavakartan rajauksilla.

Tarkka aluevarauskaava antaa vahvan tuen jatkosuunnittelulle edesauttaen erityisesti asemakaavoitusta. Uusin yleiskaava on aiempia strategisempi sisältäen mm. yleispiirteisempiä käyttötarkoituksia ja kehittämismerkintöjä. Asemanseuduille ja ratikan varteen määritelty kestävän kasvun vyöhyke, joka linjaa tulevan kasvun ohjaamisesta parhaan joukkoliikennesaavuttavuuden paikkoihin. Lisäksi jokivarren virkistyskäytön ja katukuvan kehittämisestä on nostettu näkyviin ensisijaiset kohteet.

Korona haastoi kaavan vuorovaikutuksen

Prosessissa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutukseen, koska kaava on luonteeltaan ja laajuudeltaan poikkeuksellisen merkittävä ja osallisten määrä sitä myöten on suuri. Kaupunki tiedotti työstä aktiivisesti ja hyödynsi sekä perinteisiä että sähköisiä vuorovaikutuksen keinoja koko prosessin ajan.

Työtä pohjusti keväällä 2018 karttapohjainen kysely, joka tarjosi mahdollisuuden osallistua kertomalla mm. minne kasvua tulisi ohjata ja mitkä alueet olisi syytä säilyttää. Luonnoksen nähtävillä ollessa kaupunki käytti ensimmäisen kerran virallisten mielipiteiden keräämisessä Maptionnaire-karttapalautejärjestelmää. Sinne pystyi jättämään useamman piste-, alue- ja viivakohteen sekä avoimia koko aluetta koskevia mielipidekohteita. Luonnoksen 658 mielipiteestä 551 saapui palautejärjestelmän kautta.

Kuva
Yleiskaavaluonnoksen mielipidekohteiden tihentymät

 

Kevään 2020 poikkeustilasta ja kokoontumisrajoituksista johtuen ehdotusvaiheen vuorovaikutus toteutettiin hyödyntämällä sähköisiä välineitä. Nähtävilläoloaikaa pidennettiin tavanomaisesta 30 päivästä 58 päivään. Yleiskaavaa esiteltiin verkkosivuilla videoin sekä paikkatietoihin pohjautuvalla tarinakartalla. Yleiskaavan ratkaisuista pientaloalueiden merkitseminen asumisen alueiksi (A) pientaloalueiden (AP) sijaan saatiin paljon kriittistä palautetta. Asukkaiden huoli olemassa olevien pientaloalueiden säilymisestä otettiin yleiskaavan viimeistelyssä huomioon.

Vantaa 2050

Yleiskaavan tavoitevuosi on 2050. Yleiskaavan määrittelemä Vantaa on vielä silloinkin vehreä pientalokaupunki. Käyttötarkoitusalueiden pinta-alasta liki puolet on virkistysalueita, luonnonsuojelua tai maaseutualueita. Toinen puolikas on rakennettua, mistä lähes puolet on pientalovaltaisia asuntoalueita. Tiivistyvät ja yleiskaavan laajentamat kaupunkikeskustat (C) vievät vain noin kolme prosenttia kaupungin pinta-alasta. Vaikka niihin laskee mukaan läheiset kaupunkikeskustojen asuinalueet, niin päästään vasta kuuteen.

Yleiskaava toteutuu rakentamisen ja vaalimisen kautta. Ratkaisuja yleiskaavan pohjalta tehdään eri mittakaavoissa. Ratikan kasvukäytävän suunnittelu jatkuu jo nyt kaavarunkojen, asemakaavojen ja katusuunnitelmien kautta. Koko kaupungin viherrakenteen strategista suunnittelua jatketaan yleiskaavan pohjalta vihreä ja virtaava Vantaa -työssä eli viherrakenteen kehityskuvassa. Resurssiviisauden tiekarttaa päivitetään, ja yleiskaava on yhtenä lähtökohtana myös siinä. Matka kohti kestävää kaupunkia on vasta alussa. Yleiskaava näyttää suuntaa, mutta meidän on tärkeä seurata, onko reitti oikea.

Lähteet

Vantaan yleiskaava 2020

Kaavoitus - yleiskaava 2020