Valokiilassa

Helsingin seudun asukkaiden kulkutapojen käyttö vuosina 2012 ja 2018

 Elina Brandt
Liikennetutkija, VTT
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Helsingin seudun kuntien yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että liikenteen päästöt vähenevät ja kestävien kulkutapojen osuus matkoista kasvaa. Ihmisten liikkumistapojen muutokset ovat siten tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudun asukkaiden kulkutapojen käyttöä syksyllä 2018 kerätyn Liikkumistutkimuksen aineiston valossa. Tuloksia verrataan edellisen, syksyllä 2012 tehdyn Liikkumistutkimuksen aineistoon. Miten asukkaiden kulkutapojen käyttö on muuttunut vuodesta 2012 vuoteen 2018? Ovatko liikkumistavat muuttuneet kestävämpään suuntaan? Ovatko muutokset samankaltaisia eri puolilla seutua vai onko kehityksessä nähtävissä eroja?

Kulkutapojen käyttö vuosina 2012 ja 2018

Kuviosta 1 nähdään, kuinka monta matkaa Helsingin seudun eri alueiden asukkaat tekivät henkeä kohti henkilöautolla, joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen vuosina 2012 ja 2018. Tarkastelu on rajattu Helsingin seudun sisällä tehtyihin matkoihin. Luvut kertovat eri kulkutavoilla tehtyjen matkojen määrän arkivuorokaudessa henkeä kohti. Kulkutavalla tarkoitetaan matkan pääasiallista kulkutapaa eli sitä, jolla kuljettiin matkan pisin osa.

Seudun asukkaat tekivät syksyllä 2018 3,5 matkaa henkeä kohti arkivuorokaudessa. Matkoja tehtiin enemmän kuin syksyllä 2012, jolloin matkojen määrä henkeä kohti oli 3,2. Matkojen määrä kasvoi Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa sekä kehyskunnissa, mutta pysyi samana Vantaalla.

Vuonna 2018 yleisin kulkutapa Helsingin seudulla oli henkilöauto. Sillä tehtiin 1,3 matkaa arkivuorokaudessa henkeä kohti. Auto oli käytetyin kulkutapa muilla seudun alueilla paitsi Helsingissä, jossa suositumpia olivat sekä kävely että joukkoliikenne. Eniten automatkoja tekivät kehyskuntien asukkaat (1,9) ja vähiten helsinkiläiset (0,8). Automatkoista 80 prosenttia tehtiin auton kuljettajana ja 20 prosenttia matkustajana (HSL 2019).

Automatkoja tehtiin seudulla henkeä kohti yhtä paljon vuosina 2018 ja 2012. Alueiden välillä on kuitenkin eroja kehityksessä. Automatkojen määrä henkeä kohti väheni hieman Helsingissä, kasvoi hieman Espoossa ja Kauniaisissa, pysyi ennallaan Vantaalla ja kasvoi kehyskunnissa.

Myös joukkoliikennematkojen määrä henkeä kohti pysyi samana vuodesta 2012 vuoteen 2018: kumpanakin vuonna seudun asukkaat tekivät 0,8 joukkoliikennematkaa henkeä kohti. Vantaalla joukkoliikennematkat kuitenkin yleistyivät. Joukkoliikennematkoja tehtiin vuonna 2018 henkeä kohti eniten Helsingissä (1,1) ja vähiten kehyskunnissa (0,3).

Pyöräily yleistyi seudulla vuodesta 2012 vuoteen 2018: kun syksyllä 2012 asukkaat tekivät 0,2 pyörämatkaa henkeä kohti, syksyllä 2018 niitä tehtiin 0,3. Pyörämatkat yleistyivät Helsingissä ja kehyskunnissa, mutta vähenivät Vantaalla ja pysyivät ennallaan Espoossa ja Kauniaisissa. Pyörämatkoja tehtiin vuonna 2018 eniten kehyskunnissa (0,4) ja vähiten Vantaalla (0,2).

Seudun asukkaat tekivät syksyllä 2018 arkivuorokaudessa keskimäärin yhden kävelymatkan. Kävelymatkojen määrä nousi vuodesta 2012, jolloin kävelymatkoja tehtiin 0,8 henkeä kohti. Kasvua oli eniten Helsingissä ja vähiten Vantaalla. Kävelymatkat olivat yleisimpiä Helsingissä (1,2) ja harvinaisimpia kehyskunnissa (0,8).

Kuvio 1. Helsingin seudun asukkaiden seudun sisällä tekemien matkojen määrä kulkutavoittain (matkan pääasiallinen kulkutapa) vuosina 2018 ja 2012 asuinalueen mukaan.

*) Vuonna 2018 kehyskuntien ryhmä sisältää 10 Kuuma-kunnan lisäksi myös Siuntion.
Lähteet: HSL:n Liikkumistutkimukset vuosilta 2018 ja 2012.

Kestävien kulkutapojen osuus

Kestävien kulkutapojen eli joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus Helsingin seudun asukkaiden matkoista kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2012 vuoteen 2018, 57 prosentista 60 prosenttiin (kuvio 2). Osuus kasvoi sekä pääkaupunkiseudulla että kehyskunnissa. Kasvu oli voimakkainta helsinkiläisillä, jotka tekivät syksyllä 2018 jopa 74 prosenttia matkoistaan kestävillä kulkutavoilla.

Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa sekä kehyskunnissa kestävien kulkutapojen osuuden kasvu johtuu kävely- ja pyöräilymatkojen yleistymisestä (ks. kuvio 1). Vantaalla puolestaan osuutta kasvatti kävelyn ja joukkoliikennematkojen yleistyminen.

Kuvio 2. Kestävien kulkutapojen (joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn) osuus (%) seudun sisäisistä matkoista Helsingin seudulla vuosina 2018 ja 2012 asuinalueen mukaan.

*) Vuonna 2018 kehyskuntien ryhmä sisältää 10 Kuuma-kunnan lisäksi myös Siuntion.
Lähteet: HSL:n Liikkumistutkimukset vuosilta 2018 ja 2012.

Johtopäätökset

Merkittävin muutos Helsingin seudun asukkaiden kulkutapojen käytössä vuodesta 2012 vuoteen 2018 on kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu seudulla viime vuosina, ja myös sää suosi tutkimusvuonna näitä kulkumuotoja: syksy 2018 oli lämmin ja vähäsateinen verrattuna syksyyn 2012. Kävely- ja pyörämatkojen yleistymisen ansiosta kestävien kulkutapojen osuus seudulla kasvoi.

Joukkoliikenne- ja automatkojen määrät henkeä kohti eivät muuttuneet seudulla vuodesta 2012 vuoteen 2018. Kehitys oli kuitenkin eri suuntaista eri alueilla. Helsingissä automatkat henkeä kohti vähenivät hieman. Vantaalla puolestaan joukkoliikennematkat henkeä kohti kasvoivat. Vuonna 2015 avattu kehärata on ilmeisesti vastannut vantaalaisten joukkoliikennetarpeisiin. Espoossa marraskuussa 2017 avattu länsimetro ja Etelä-Espoon bussilinjastojen uudistus vuoden 2018 alussa ovat toistaiseksi vaikuttaneet espoolaisten joukkoliikenne- ja automatkojen määriin henkeä kohti vain vähän. Kehyskunnissa joukkoliikenne ei tarjoa varteenotettavaa vaihtoehtoa autoilulle, vaan automatkoja tehtiin henkeä kohti aikaisempaa enemmän. Toisaalta kävelyn ja pyöräilyn yleistyminen nosti kestävien kulkutapojen osuutta myös kehyskunnissa.

Liikkumistutkimus 2018

  • Kyselytutkimus, jolla selvitetään Helsingin seudun asukkaiden liikkumistapoja.
  • Tutkimuksen tekivät HSL, Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio.
  • Tiedot kerättiin nettikyselyllä ja puhelinhaastatteluilla syys-marraskuussa 2018.
  • Tutkimuksen otokseen poimittiin väestörekisteristä 38 720 seitsemän vuotta täyttänyttä asukasta, joista 10 924 vastasi (vastausaste 28 %). Tulokset yleistettiin laajennuskertoimien avulla koskemaan kaikkia seudun asukkaita.
  • Lisää tietoa ja tuloksia: www.hsl.fi/liikkumistutkimus2018
  • Matkalla tarkoitetaan liikkumista paikasta toiseen pihapiirin ulkopuolella. Myös ulkoilulenkit ovat matkoja.
  • Pääasiallinen kulkutapa on se, jolla vastaaja ilmoitti kulkeneensa matkan kilometreissä pisimmän osuuden.

Lähteet

HSL (2019): Liikkumistutkimus 2018: Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla. https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/liikkumistutkimus_2018_kulkutapojen_kaytto_helsingin_seudulla.pdf