Valokiilassa

Uudenmaan työmarkkinat koronaviruksen kourissa

Reino Savolainen 

Uusimaa on Suomen väkirikkain maakunta, alueella asuu yli 30 prosenttia koko maan väestöstä. Uudenmaan työllisyyden ja elinkeinoelämän kehitys määrääkin suurelta osin koko Suomen kehityssuunnan. Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi koronaepidemian vaikutuksia alueen työllisyyteen ja elinkeinoelämään sekä lopuksi hahmotellaan Uudenmaan kehityssuuntia epidemian jälkeisessä maailmassa.

Uudenmaan elinkeinorakenne on erittäin monipuolista ja poikkeaa muusta Suomesta. Uudenmaan työntekijät painottuvat palvelu- ja myyntialoille, kun muualla Suomessa painopiste on enemmän teollisuudessa ja maataloudessa. Myös maakunnan sisällä on eroja, pääkaupunkiseudulla painotukset ovat palvelu-, matkailu-ja ravintola-alalla sekä kaupan ja rakentamisen aloilla. Itäinen ja läntinen Uusimaa nojaavat voimakkaammin teollisuuteen. Itä-Uusimaa on öljynjalostuksen myötä koko Suomen kemianteollisuuden keskittymä. Kemianteollisuus tuottaakin noin 80 prosenttia alueen liikevaihdosta. Läntisen Uudenmaan painopisteet ovat kemianteollisuudessa, logistiikassa ja jossain määrin myös matkailussa. KUUMA-seudulla merkittäviä toimialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, logistiikka ja tukkukauppa sekä rakentaminen. Maa- ja metsätalous on keskittynyt itäiselle ja läntiselle Uudellemaalle, joskin elinkeinon aluetaloudellinen merkitys on näilläkin alueilla ollut laskussa. Mikro- ja pienyritysten merkitys elinkeinoelämässä ja työllistäjinä on korostunut erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskunnissa.

Työllisyyden ja elinkeinoelämän kehitys ennen koronaepidemiaa

Uudenmaan työttömien määrä kääntyi laskuun syksyllä 2016. Tätä ennen työttömien määrä oli kasvanut yli neljän vuoden ajan. Työttömyys laski aina 2019 joulukuuhun saakka, jolloin työttömien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen. Kasvu oli kuitenkin hyvin maltillista, alle prosentin luokkaa. Samanaikaisesti työvoiman kysyntä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti 2014 kesästä lähtien. Työvoiman kysyntä kasvoi erityisesti rakennusalalla ja asiakaspalvelijoiden keskuudessa. Rakennusalan uusia työpaikkoja ilmoitettiin tammikuussa 2020 yli kolminkertaisesti verrattuna vuoden 2014 tammikuuhun.

Suurin työllisyyden kasvua rajoittava tekijä on ollut osaavan työvoiman saatavuus, joka oli muodostunut ongelmaksi lähes jokaiselle toimialalle ennen koronaepidemiaa. Tästä kertoo esimerkiksi Tilastokeskuksen työnantajahaastatteluiden tulokset, joiden perusteella noin puolet työnantajista oli kokenut rekrytointiongelmia vuoden 2019 aikana. Alkuvuodesta 2020 rekrytointiongelmista raportoitiin Tilastokeskukselle hieman vähemmän, jolloin 45 prosenttia toimipaikoista ilmoitti kokeneensa rekrytointiongelmia viimeisen vuoden aikana. Samasta ilmiöstä on raportoinut myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri, jonka mukaan kolmannes Uudenmaan yrityksistä on kokenut ammattityövoiman puutteen esteeksi yrityksen kasvulle.

Koronakriisin Uusimaa

Hallitus linjasi 16.3.2020 mittavista rajoitustoimenpiteistä, jotka aloittivat lomautusten hyökyaallon. Rajoitusten aloitusviikolla uusia työnhakijoita ilmoittautui Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoon lähes 15 000 (kuvio 1). Luku on historiallisen suuri. Esimerkiksi finanssikriisin aikoihin kesäkuussa 2009 työnhakijoita ilmoittautui noin 13 000 yhteensä koko kuukauden aikana. Ensimmäisen rajoitusviikon jälkeen uusien työnhakijoiden määrän kasvu kiihtyi ja suurimmillaan työnhakijoiksi ilmoittautui lähes 25 000 henkilöä viikossa. Työnhakijoiden määrä oli Uudellamaalla huipussaan toukokuussa viikolla 22, jolloin työnhakijoita oli ennätykselliset 245 000. Sittemmin työnhakijoiden määrät ovat kääntyneet laskuun ja heinäkuussa viikolla 28 määrä oli laskenut noin 20 000 henkilöllä. Työnhakijoiden määrää kasvatti myös hallituksen linjaus, jonka mukaan poikkeustilanteen aikana myös yrittäjillä oli oikeus hakea työttömyysetuutta, ilman että yritystoimintaa tarvitsi keskeyttää. Yrittäjät käyttivät tätä mahdollisuutta ja Uudenmaan TE-toimisto käsitteli yli 17 000 yrittäjän työttömyysturvaa koskevaa lausuntoa. Suurin osa Uudenmaan uusista työnhakijoista on kuitenkin ollut kokoaikaisesti lomautettuja, joita oli enimmillään viikolla 20 yhteensä lähes 67 000 henkilöä. Lomautettujen määrä on ennätyksellisen suuri. Ennen koronakriisiä lomautettuja oli enimmillään vuoden 2014 joulukuussa, jolloin lomautettuja oli yhteensä 6 700 ja vielä helmikuussa 2020 lomautettuja henkilöitä oli hieman yli 3 000.

Kuvio 1. Alkaneet työnhaut Uudenmaan TE-toimistossa viikoittain

Koronakriisi kosketti lähes kaikkia aloja. Uudellamaalla lomautetuista ja irtisanotuista suurin osa työskenteli ennen kriisiä palvelu- ja myyntiammateissa. Näissä ammateissa, varsinkin palvelualan ammateissa, naisten ja nuorten osuudet ovat verrattain suuria. Tämä näkyi myös tilastoissa, lomautetuista henkilöistä 53 prosenttia oli naisia, kun vuotta aikaisemmin työttömistä naisia oli 48 prosenttia. Myös painopisteen siirtyminen nuoriin on nähtävissä. Vuotta aikaisemmin yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä oli 35 prosenttia, kun heinäkuussa se oli 30 prosenttia.

Koronakriisistä kärsivien yrityksien on ollut mahdollista hakea tukea kehittämistoimenpiteisiin tai tilanneanalyysin tekemiseen. Tukea ovat myöntäneet ELY-keskus tai Business Finland. Uudellamaalla yli 5 000 yritykselle myönnettiin tukia yhteensä yli 76 miljoonalla eurolla. Määrällisesti tukia myönnettiin eniten taksiliikenteeseen, ravintolatoimintaan sekä liikkeenjohdon konsultointiin. Rahamääräisesti suurimmat avustukset myönnettiin ravintola-alalle, liikkeenjohdon konsultointiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen.

Pääkaupunkiseudulle erittäin tärkeä ravintola-ala on ollut yksi suurimmista kärsijöistä koronakriisin aikana, mutta toistaiseksi suuremmilta konkurssiaalloilta on vältytty. Koronaviruksen arvaamattomuus luo kuitenkin alalle epävarmuutta. Epidemian toisen huipun saapuessa suuri osa ravintoloista saattaisi ajautua konkurssiin, varsinkin yökerhojen tilanne olisi huono. Yökerhotoimintaa rajoitettiin tiukasti. Vasta juhannuksen jälkeen yökerhoille annettiin lupa olla auki kello 2.00 asti ja 17.7. aukioloaikojen rajoitukset purettiin. Tosin asiakasmäärissä oli vielä heinäkuussa rajoituksia.

Uusimaa kriisin jälkeen 

Ulkomailta tuleva turismi on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja Lappiin, kun taas kotimaan matkailu keskittyy pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ulkomaalaisten turistien puute onkin koskettanut erityisesti Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua. Hotellitoimijoiden mukaan liiketoiminta on vajonnut Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kaikkein eniten koko Suomessa. Tavanomaisina vuosina suurin osa Suomeen matkustavista turisteista saapuu Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Ruotsista ja Kiinasta. Heinäkuussa näistä ainoastaan Saksa salli matkustamisen Suomeen. Näillä näkymin matkailu tulee kärsimään vielä ainakin ensi vuoden syksyyn asti, mutta mahdollinen toinen korona-aalto siirtää matkailun toipumista entistä kauemmaksi. Vapaa-ajan matkustamisen uskotaan pysyvän kasvualana, mutta bisnesmatkailu herättää enemmän kysymysmerkkejä.

Kriisi ja varsinkin kriisinhallinnan rajoitustoimet ovat lisänneet etätyötä merkittävästi. Tämä on saanut yritykset ja toimijat huomaamaan etänä tapahtuvan työn mahdollisuudet. Etätyö tulee kriisin jälkeen entistä suositummaksi. Näin mullistava työkäyttäytymisen muutos muovaa useita toimialoja, jotka ovat jokseenkin riippuvaisia toimistotyöntekijöistä. Koronakriisin runtelemat lounasravintolat ovat suurimmat kärsijät muutoksessa. Toinen suuri häviäjäala on liikenne, kun työmatkailua vähennetään huomattavasti. Muun muassa joukkoliikenteeseen tulee muutoksia, kun työmatkaajia on entistä vähemmän. Työmatkailun vähentyessä myös liike-elämän palvelut siirtyvät suuremmissa määrin verkkoon. Muutoksella on vaikutuksia esimerkiksi konferensseihin ja muihin messutapahtumiin. Tapahtumien järjestäminen on ollut viime aikoina kasvava ala varsinkin pääkaupunkiseudulla. Toisaalta etätyön levittäytyessä uusille aloille ja laajemmin yhteiskuntaan tarvitaan uusia digityökaluja. Ohjelmistojen kehittäjille tämä avaa uusia kasvun mahdollisuuksia.

Uudenmaan väestön kasvu on painottunut jo pitkään pääkaupunkiseudulle. Toisaalta tilanne on huolestuttava läntisellä Uudellamaalla, jossa väestörakenne ja huoltosuhde heikkenee muuta Uuttamaata nopeammin. Koronakriisin myötä tehty digiloikka luo erityisen mahdollisuuden lisätä pääkaupungin ympäryskuntien vetovoimaa. Tämä luo esimerkiksi läntiselle Uudellemaalle mahdollisuuksia vaikuttaa väestötrendiin. Läntisen ja itäisen Uudenmaan teollisuuden näkymät ovat vähintäänkin utuiset. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet huomattavasti. Tämän vuoksi teollisuuden alalla suuremmat vaikutukset työllisyyteen ovat vasta tulossa.

Myös rakennusteollisuudessa suurimmat kriisin vaikutukset näkyvät vasta loppuvuodesta. Nyt tekeillä olevien kohteiden jälkeen uusia suuria hankkeita on vähemmän ja kaikilla rakentamisen aloilla trendi on laskeva. Osaltaan tähän on vaikuttanut etätyön suosion kasvu, joka on saanut yritykset uudelleenarvioimaan toimitilatarpeensa ja lykkäämään syksyksi suunniteltuja rakennushankkeita.

Verkkokaupan merkitys on ollut kasvussa jo jonkin aikaa. Koronakriisi on nopeuttanut tätä kehitystä ja verkkokauppa on nyt suositumpaa kuin koskaan. Tämä kasvattaa perinteisten kivijalkamyymälöiden ahdinkoa. Kivijalkamyymälöiden tulevaisuus tuleekin painottumaan entistä enemmän näyttelytiloiksi ja itse ostotapahtumat siirtyvät verkkoon.

Koronakriisi on ravistellut modernia tietoyhteiskuntaa rajummin kuin mikään muu aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tämä avaa mahdollisuuksia, joita ei välttämättä aikaisemmin ollut. Tulevaisuudessa työntekijöiden osaaminen tulee korostumaan entisestään. Koronakriisi onkin vauhdittanut työmarkkinoiden murrosta kohti erikoistumista vaativia työtehtäviä. Osaavan työvoiman puute on ollut alati kasvava ongelma Uudellamaalla, eikä kriisi tulle tätä kehityssuuntaa muuttamaan. Tämä luokin paineita yhteiskunnalle tuottaa osaavaa työvoimaa nopeasti muuttuvaan ja lämpenevään maailmaan.