Valokiilassa

Muuttajien sopeutuminen Helsingin seudun ja Uudenmaan muiden seutujen työ- ja asuntomarkkinoille

Seppo Laakso, toimitusjohtaja (VTT)
Kaupunkitutkimusta TA Oy

Vilkas nuoriin aikuisiin painottuva tulomuutto vaikuttaa monella tavalla muuttoliikkeen kohdeseutujen työ- ja asuntomarkkinoihin sekä laajemmin kunnallis- ja aluetalouteen muuton kohdealueilla mutta myös lähtöalueilla. Muuttajien sopeutuminen kohdealueelle on pitkä prosessi, joka liittyy osana ihmisen työuraan, tulokehitykseen, asumisuraan ja asuntokunnan muodostukseen elinkaaren aikana.

Viimeistelyvaiheessa olevan tutkimuksen, jonka työnimenä on tämän artikkelin otsikko, tavoitteena on selvittää laajaan rekisteriaineistoon pohjautuvalla tutkimuksella kotimaisten muuttajien ja maahanmuuttajien sopeutumista Helsingin seudun ja Uudenmaan muiden seutujen työ- ja asuntomarkkinoille puolentoista vuosikymmenen kuluessa. Tutkimusaineisto on teetetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuosiaineistoja ja muita rekisteritietoja yhdistelemällä. Aineisto kattaa vuodet 2000–2015. Se koostuu kattavasta muuttajien aineistosta sekä otospohjaisesta koko maan väestön verrokkiaineistosta. Alkusyksyllä valmistuvan tutkimuksen tilaajina ovat Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto.

Muuttoliike vaikuttaa aluetalouteen

Muuttoliikkeen vaikutuksia tutkitaan useista näkökulmista. Alueiden välinen muuttoliike on keskeinen aluetalouteen vaikuttava ilmiö. Lukuisten tutkimusten mukaan, joita on tehty erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, vilkas tulomuutto alueelle johtaa pitkällä aikavälillä yritysten tuottavuuden nousuun. Keskeinen tähän vaikuttava tekijä on muuttajien aikaansaama osaamisen monipuolistuminen, kun muuttajat tuovat muuttoalueelle mukanaan uudenlaista tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista osaamista, joka sekoittuu alueella pitkään asuneiden asukkaiden osaamispääomaan. Tämä edistää sekä teknistaloudellisten että yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä ja soveltamista. Toinen merkittävä tekijä on se, että muuttajien myötä kilpailu työpaikoista kiristyy ja ”työntää” alueella pitkään asuneita erikoistumaan vaativampiin ja tuottavampiin tehtäviin. Tutkimusten keskeinen tulos on, että muuttoliike ja erityisesti maahanmuutto johtaa alueella pitkään asuneiden ansiotason nousuun. Luonnollisesti vaikutukset ovat riippuvaisia sekä pitkään asuneiden että muuttajien taustoista sekä yhteiskunnan kyvystä sopeutua muutoksiin ja hyödyntää uusien tulijoiden myötä alueelle tuleva potentiaali. (Ethan Lewis ja Giovanni Peri. 2015. Immigration and the Economy of Cities and Regions. Handbook of Regional and Urban Economics, Vol. 5A.)

Tekeillä oleva tutkimus ei pysty tyhjentävästi selvittämään aluetaloudellisten vaikutusten dynamiikkaa Uudellamaalla ja sen seuduilla. Kuitenkin tutkimuksessa selvitetään erityisesti, miten muualta Helsingin seudulle muuttavien koulutuksen, työuran, tulojen ja asumisen kehitys poikkeaa iän suhteen samanlaisten Helsingin seudun syntyperäisten tai seudulla pitkään asuneiden kehityksestä. Keskeinen kiinnostuksen kohde on maahanmuuttajataustaisten muuttajien koulutus-, työ- ja asumisura verrattuna seudulla pitkään asuneisiin.

Kunnallistalouden vaikutusten lähtökohtana on se, että asukkaat ovat kunnan palveluiden asiakkaita sekä maksajia. Muuttamisen myötä erilaiset asukkaat valikoituvat eri kuntiin. Tähän valikoitumisprosessiin vaikuttavat yhtäältä asuntokunnan ja perheen muodostus ja sen muutokset elinkaaren eri vaiheissa, asukkaiden asumista, palveluita ja muun muassa työmatkaliikkumista koskevat preferenssit ja valinnat sekä toisaalta kuntien halu ja mahdollisuudet tuottaa vetovoimaisia asuinympäristöjä ja laadukkaita palveluita. Muuttoliike on yhteydessä myös siihen, minkälaiset asukkaat sijoittuvat asumaan eri asuinalueille. Yksi näkökulma tutkimuksessa on muuttoliikkeen rooli seudun asuinalueiden välisessä sosiaalisessa eriytymisessä, joka ilmenee muun muassa työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien alueellisessa kasautumisessa. Kuitenkin tässä artikkelissa rajoitutaan kuvaamaan tulokehityksen avulla Helsingin seudulle muuttajien sopeutumista seudun työmarkkinoille verrattuna seudulla pitkään asuneeseen verrokkiväestöön ja seudulta pois muuttaneisiin. Tulevassa tutkimusraportissa käsitellään kaikkia edellä mainittuja näkökulmia.

Asukkaiden toiminta ja tulotaso muuttuvat elinkaareen vaiheen mukaan

Muuttaminen on valikoivaa muuttajien iän ja muiden ominaisuuksien suhteen sekä seutujen välillä että seutujen ja myös kuntien sisällä. Aktiivisimmin muuttavat 18−29-vuotiaat. Helsingin seutu, kuten muutkin vetovoimaiset suurkaupunkiseudut, vetää nuoria aikuisia.

Pääkaupunkiseudun sekä Kuuma-kuntien ja muun Uudenmaan muuttoprofiilit iän suhteen eroavat toisistaan huomattavasti. Helsinki vetää nuoria aikuisia kaikilta alueilta sekä menettää yli 30-vuotiaiden lapsiperheitä. Espoo ja Vantaa vetävät sekä nuoria että varttuneempia aikuisia ja lapsiperheitä. Kuuma-kunnat ja muu Uusimaa (Porvoo, Lohja, Raasepori lähikuntineen) menettävät nuoria aikuisia erityisesti PK-seudulle ja vetävät erityisesti lapsiperheitä PK-seudulta.

Nuorten muuttajien koulutus on usein vielä kesken ja tulotaso on alhainen muuttovaiheessa. Iän noustessa ja elinkaarella eteenpäin siirryttäessä koulutustaso nousee, työllistyminen yleistyy ja ansiotaso kasvaa. Työllisyys ja tulotaso ovat korkeimmillaan 45−59-vuotiailla.

Seudulle muuttavien nuorten aikuisten koulutustaso ja tulotaso nousevat nopeasti

Tutkimuksen tulosten mukaan alle 30-vuotiaina Helsingin seudulle muualta muuttaneiden tulotaso on muuttaessa alempi kuin samanikäisellä seudun verrokkiväestöllä, mutta saavuttaa ja ylittää verrokkiväestön tulotason muutaman vuoden kuluessa muutosta. Yli 30-vuotiaina seudulle muuttaneiden tulotaso nousee myöskin suhteellisen nopeasti, mutta pysyy alempana kuin samanikäisellä verrokkiväestöllä. Helsingin seudulta pois muuttaneiden tulotaso (muualla Suomessa) kehittyy heikommin kuin tulomuuttajilla tai verrokkiryhmällä kaikissa ikäryhmissä.

Alle 30-vuotiaina seudulle muuttaneiden koulutustaso nousee selvästi korkeammaksi kuin saman ikäisellä verrokkiväestöllä. Taustalla on se, että erityisesti pääkaupunkiseutu on suuri ja monipuolinen koulutuskeskittymä, joka vetää opiskelijoita muualta maasta ja ulkomailta. Koulutustason nousu selittää suurelta osin tulotason nousua.

Tutkimus osoittaa, että koulutus kannattaa työuran ja tulokehityksen kannalta, sillä korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyys on merkittävästi korkeampaa kuin vähemmän koulutetuilla. Opiskelu ja sen myötä nouseva koulutustaso selittävät muuttajien hyvää tulokehitystä. Enintään perusasteen suorittaneilla työllisyyden taso on selvästi alempi kuin keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutustaso vaikuttaa erittäin paljon keskimääräiseen tulotasoon ja sen kehitykseen, sillä mitä korkeampi koulutus on, sitä pitempään tulotaso nousee. Korkeintaan perusasteen suorittaneilla tulojen nousu pysähtyy muutaman vuoden kuluttua muutosta.

Helsingin seudulle muuttaneilla maahanmuuttajataustaisilla työllisyys- ja tulokehitys ovat selvästi heikompia kuin saman ikäisillä kantaväestön asukkailla. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla on parempi kehitys kuin muista maista tulleilla. Vuonna 2008 finanssikriisistä käynnistynyt pitkäaikainen taantuma heikensi maahanmuuttajataustaisten työmarkkina asemaa enemmän kuin kantaväestöön kuuluvien.

Naisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin miesten ja ero kasvaa muutosta kuluvan ajan myötä. Kuitenkin naisten tulotaso jää jälkeen miesten tasosta ja ero kasvaa muutosta kuluneiden vuosien mukaan: miehillä kasvu jatkuu, naisilla hidastuu.

Johtopäätöksiä

Helsingin seudulle muutto muualta Suomesta ja ulkomailta painottuu nuoriin aikuisiin, joista suuri osa tulee opiskelemaan seudun korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin ja jää sen jälkeen seudun työmarkkinoille. Korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävän työvoiman kysyntä houkuttelee jäämään alueelle. Koulutustasolla on erittäin suuri vaikutus työllistymiselle ja tulotasolle. Korkeat asumiskustannukset nostavat seudulle jäämisen tai seudulle muuttamisen kynnystä erityisesti matalapalkka-alojen potentiaaliselle työvoimalle. Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen ja tulokehitys ovat jääneet jälkeen saman ikäisen kantaväestön kehityksestä. Maahanmuuttajien osaamispotentiaali ja kapasiteetti ovat vajaakäytössä.

Muuttajilla on suuri vaikutus seudun työmarkkinoiden dynamiikalle. Seudulle alle 30–vuotiaina muuttavien koulutustaso ja tulokehitys kehittyvät paremmin kuin saman ikäisellä verrokkiväestöllä tai seudulta pois muuttavilla. Helsingin seudun talouden kasvu edellyttääkin jatkuvaa suurta tulomuuttoa. Muuttajien myötä seutu saa aktiivista nuorta väestöä, jonka potentiaali ja yhteydet lähtöalueisiin lisäävät Helsingin seudun osaamispääomaa, joka on edellytys alueen korkealle tuottavuudelle ja kilpailukyvylle.