Ulkomaalaistaustaisten merkitys pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla kasvaa

Pasi Saukkonen
Erikoistutkija
Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, Kaupunkitieto

Tilastokeskus määrittelee ulkomaalaistaustaiseksi henkilön, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2019 lopussa noin 210 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Heistä neljä viidesosaa on itse Suomeen muuttaneita ja noin viidennes siis Suomessa syntyneitä. Ulkomaalaistaustaisten osuus seudun työikäisestä väestöstä (20–64-vuotiaat) on kasvanut nopeasti, ja se on nyt koko seudulla lähes 20 prosenttia, Vantaalla jo yli viidennes.

Kansainvälinen muuttoliike on siten muuttanut Helsingin seutua merkittävästi, eikä alueen työmarkkinoita voida enää ajatella ilman ulkomaista työvoimaa. Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset eli maahanmuuttajat ovat sijoittuneet erityisen vahvasti tietyille toimialoille. Majoitus- ja ravitsemustoimialalla ulkomaalaistaustaisten osuus alan kaikista työntekijöistä oli vuoden 2018 lopussa pääkaupunkiseudulla lähes kolmannes. Osuus oli suuri myös hallinto- ja tukipalveluissa, 28 prosenttia.

Hallinto- ja tukipalvelut, jolle toimialalle myös esimerkiksi siivous kuuluu, työllistää pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajia suhteellisesti ottaen eniten. Lähes joka viides ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen toimi pääkaupunkiseudulla tällä alalla. Vuoden 2017 lopussa yli puolet (56 %) siivoojista, kotiapulaisista ja muista puhdistustyöntekijöistä oli maahanmuuttaja. Osuus oli korkea myös rakennustyöntekijöiden (38 %) ja avustavien keittiö- ja ruokatyöntekijöiden ammattiryhmässä (32 %).

Suuri osa Suomeen muuttaneista työskentelee toimialoilla ja ammattiryhmissä, joissa ei usein vaadita korkeaa koulutusta tai hyvää kielitaitoa. Näissä työtehtävissä palkkataso on myös matala, ja se näkyy maahanmuuttajien ansiotuloissa, jotka ovat selvästi alemmat kuin suomalaistaustaisilla. Vuoden 2018 lopussa valtionveronalaisten tulojen keskiarvo oli pääkaupunkiseudulla ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 26 348 euroa ja suomalaistaustaisilla 44 932 euroa. Etenkin Suomeen muuttaneilla naisilla on usein pienet tulot.

Olisi kuitenkin virhe ajatella, että maahanmuuttajat toimisivat Helsingin seudulla ainoastaan vähemmän arvostetuissa työtehtävissä. Heidän määränsä on kasvanut selvästi myös asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä. Pääkaupunkiseudun intialaistaustaisten valtionveronalaiset tulot olivat samaa tasoa kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2018. Tämän taustamaaryhmän miehistä reilusti yli puolet (61 %) kuului koko maan tuloluokkien perusteella muodostettuun ylimpään tulokvartiiliin. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 43 prosenttia.

Julkisuudessa puhutaan paljon maahanmuuttajien työllistymisen ongelmista. Suomalaistaustaiseen kantaväestöön verrattuna tilanne antaakin joiltain osin aihetta huoleen. Ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla työvoimaosuus on koko 2000-luvun ajan ollut alempi kuin suomalaistaustaisilla, samoin työllisyysaste matalampi ja työttömyysaste korkeampi (kuvio 1). Työllistyminen on ollut hankalaa etenkin niillä, jotka ovat tulleet Suomeen esimerkiksi Irakista, Somaliasta tai Afganistanista. Naisista monet ovat pitkään tai jopa pysyvästi työvoiman ulkopuolella, ja työllistyminen on myöhemmin usein vaikeata.

Kuvio 1. 20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten työvoimaosuus, työllisyysaste ja työttömyysaste (%) pääkaupunkiseudulla 2000–2018.

Lähde: Tilastokeskus.

Kuvio 1 osoittaa kuitenkin myös sen, että kahdenkymmenen viime vuoden aikana kehitys on ollut myönteistä, vaikka muutos onkin ollut hidasta. Samalla kun maahanmuutto on jatkunut ja jopa lisääntynyt, työvoimaosuus on noussut pääkaupunkiseudulla noin seitsemäänkymmeneen prosenttiin ja työllisyysaste noin kuuteenkymmeneen prosenttiin. Työttömyysaste on yhä paljon korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla, mutta vuoden 2018 lopussa se oli kuitenkin laskenut alle kahdenkymmenen prosentin. Vuosien 2000 ja 2018 välinen kehitys on suhdannevaihteluista huolimatta ollut myönteistä myös suomalaistaustaisilla. Tästä syystä erot väestöryhmien välillä ovat pienentyneet vain vähän.

Selvä ero maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten välillä on se, että talouden nousu- ja laskukaudet näkyvät erityisen selvästi pääkaupunkiseudun maahanmuuttajaväestön työllisyystilanteessa. Syitä tähän on monia. Suomeen muuttaneet työskentelevät kantaväestöä useammin suhdanneherkillä aloilla kuten rakennusteollisuudessa ja logistiikassa. Määräaikaiset työsuhteet ovat myös yleisempiä. Lisäksi taloudellinen kehitys vaikuttaa kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Nousukaudella Suomeen muuttaa enemmän henkilöitä suoraan työn perässä, ja laskusuhdanteessa työperusteinen muutto on puolestaan vähäisempää. Viron liityttyä Euroopan unioniin virolaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä Helsingin seudulla alkoivat kasvaa voimakkaasti.

Taustamaakohtainen tarkastelu osoittaa kuitenkin myös sen, että myönteistä kehitystä tapahtuu myös työmarkkinoille vaikeammin pääsevissä väestöryhmissä. Pidempään Suomessa asuneet ovat lyhyemmän aikaa Suomessa olleita todennäköisemmin työllisiä. Naisista suurempi osa kuuluu työvoimaan, ja monet onnistuvat myös työllistymään. Vuosien mittaan karttuvat kielitaito, koulutus ja muu osaaminen, sosiaaliset verkostot sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemus. Kuviosta 2 ilmenee ulkomailla syntyneiden somalialaistaustaisten miesten ja naisten työttömyysasteen kehitys 2000–2018 Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Vaikka työttömyys on yhä valitettavan yleistä, etenkin naisten, mutta myös miesten tilanne on parantunut selvästi vuosituhannen alkuun verrattuna.

Kuvio 2. 20–64-vuotiaiden ulkomailla syntyneiden somalialaistaustaisten työttömyysaste sukupuolen mukaan (%) Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 2000–2018. 

Lähde: Tilastokeskus.

Väestön ikääntymisestä ja suomalaistaustaisen työikäisen väestön vähenemisestä johtuen Suomessa ilmenee työvoiman tarvetta, joka Helsingin seudulla on etenkin joillain aloilla suurta ja rakenteellista. Suomessa on siten tarvetta sekä harjoittaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka tuo maahamme lisää osaavaa työvoimaa, että saada mahdollisimman suuri osa täällä asuvista maahanmuuttajista työmarkkinoille ja töihin. On myös tärkeätä, että mahdollisimman monilla on mahdollisuus työskennellä omaa koulutustaan ja osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Eri tutkimuksista tiedämme, että suuri osa Suomeen muuttaneista työllisistä on tehtäväänsä ylikoulutettu.

Kasvamassa on myös maahanmuuton niin sanottu toinen sukupolvi, Suomessa syntyneet maahamme muuttaneiden lapset. Suurella osalla heistä toinen vanhemmista on suomalaistaustainen, mutta entistä useammalla molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Monet heistä eivät ole vielä työikäisiä, mutta joka vuosi paljon nuoria siirtyy oppivelvollisuudesta toisen asteen ja korkeampaan koulutukseen ja työelämään. Tämänhetkisen tiedon varassa näyttää siltä, että Suomessa toteutuu sama ilmiö kuin monissa muissa maissa. Toiseen sukupolveen kuuluvat pärjäävät kyllä keskimäärin paremmin kuin Suomeen muuttaneet, mutta jäävät jälkeen kantaväestöön kuuluvista nuorista. Tämän ilmiön syitä pitää selvittää tarkasti.

Koronaviruspandemia vähensi maailmanlaajuisesti dramaattisesti kansainvälistä muuttoliikettä. Monissa maissa se toi esille yhteiskuntien vahvan riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta, ja Suomessakin keskusteltiin aikaisempaa näkyvämmin kausityövoiman tarpeesta. Tässä esitettyjen tietojen kanssa yhteismitalliset tilastot maahanmuuttajien työllisyydestä vuonna 2020 saadaan vasta myöhemmin. Eri lähteistä saatavien ennakkotietojen perusteella maahanmuuttajatkaan eivät ole säästyneet pandemian taloudellisilta vaikutuksilta. Toivottavasti talouden pyörien lähtiessä taas kunnolla liikkeelle viime vuosien muuten myönteinen kehitys jatkuu. Siitä hyötyy koko Helsingin seutu.