Valokiilassa

Asumisen asemakaavavaranto pääkaupunkiseudulla

Heikki Levola, erityisasiantuntija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Asuntotuotantoa mahdollistava asemakaavavaranto on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa kuluvalla vuosikymmenellä. Vuoden 2018 alussa voimassa olevissa asemakaavoissa oli laskennallista asumisen varantoa eli toistaiseksi käyttämätöntä rakennusoikeutta hieman yli 7,7 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä oli 1,2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2011. Kyseisellä ajanjaksolla asemakaavoitetun uuden asuinkerrosalan määrä on näin ollen ylittänyt selvästi asuinrakentamisen hyödyntämän kerrosalamäärän. Vuonna 2017 kasvua kertyi lopulta yli 200 000 kerrosneliömetriä. Siten pääkaupunkiseudun reipas asuntotuotantovauhti ei ainakaan vielä viime vuonna kääntänyt varannon määrää laskuun vuositasolla tarkasteltuna.

Kerrostalovaranto Espoossa on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2011 ja 2018 välillä miljoonaan kerrosneliömetriin. Suurin osa varannon absoluuttisesta kasvusta on toteutunut kuitenkin Helsingissä, jossa kerrostalovaranto on kasvanut noin 900 000 kerrosneliömetriä. Kauniaisissa ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja Vantaalla asumisen varanto kokonaisuudessaan on hieman vähentynyt, joskin kerrostalovaranto oli Vantaallakin tämän vuoden alussa suurempi kuin vuosikymmenen alussa.

Varanto kerrostalovaltaistuu

Varannon määrän kasvun ohella varannon käyttötarkoitusjakauma on muuttunut kerrostalovaltaisemmaksi. Pientalovarannon määrä on vähentynyt samalla kun kerrostalovarannon määrä on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteessa koko varannon määrään. Pientalovarannon osuus asumisen varannosta oli vuoden 2018 alussa enää 53 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 68 prosenttia. Jos asemakaavoituksen tuottaman uuden rakennusoikeuden käyttötarkoitusjakauma pysyy lähivuodet nykyistä vastaavalla tasolla, kerrostalovarannon määrä noussee pientalovarannon tasolle ja lopulta sen ylitsekin edellyttäen, että asuntotuotannon käyttämän kerrosalan ja uuden asemakaavoitettavan kerrosalan suhde ylipäänsä mahdollistaa varannon kasvun.

Varannon käyttötarkoitusjakauman kerrostalovaltaistuminen tarkoittaa suurempaa asuntotuotannon potentiaalia asuntojen lukumäärällä tarkasteltuna, vaikka varannon määrä pysyisi ennallaan. Miljoona kerrosneliömetriä kerrostalovarantoa mahdollistaa enemmän asuntoja kuin vastaava määrä pientalovarantoa olettaen, että kerrostaloasunnon toteuttaminen vaatii keskimäärin vähemmän kerrosalaa kuin rivi- tai omakotitaloasunto. Käyttötarkoitusjakauman muutos on seurausta viime vuosina toteutuneesta asemakaavoituksesta, joka on asumisen osalta painottunut hyvin selkeästi kerrostalorakentamisen mahdollistamiseen. Vuosina 2016–2017 pääkaupunkiseudulla tuli voimaan 2,6 miljoonaa uutta asuinkerrosneliömetriä, ja yli 90 prosenttia tästä oli kerrostalorakentamiselle osoitettua. Vuonna 2017 uutta asuinkerrosalaa kaavoitettiin esimerkiksi Helsingissä Keski–Pasilaan ja Koskelan sairaalan alueelle, joilla ei aiemmin ollut merkittäviä asumisen varantoja.

Käyttötarkoitusjakauman muutos tulee esille vielä selkeämmin, kun huomioidaan ainoastaan rakentamattomat ja lähes kokonaan rakentamattomat tontit (kaavayksiköt) – kerrostalovarannon määrä näillä tonteilla on vuoden 2011 tilanteesta lähes kaksinkertaistunut 2,9 miljoonaan kerrosneliömetriin, kun samaan aikaan varanto tyhjillä ja melkein tyhjillä pientalotonteilla on laskenut. Tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla jäljellä oleva rakennusoikeus, noin 4,6 miljoonaa kerrosneliömetriä, mahdollistaa jotakuinkin 37 000 kerrostaloasunnon ja 12 000 pientaloasunnon rakentamisen. Määrä vastaa reilun neljän vuoden asuntotuotantoa, jos asuntotuotanto noudattaisi Helsingin seudun MAL-sopimuksessa pääkaupunkiseudulle sovittuja keskimääräisiä vuosittaisia asuntotuotantotavoitteita.

Merkittävä osa varannosta sijaitsee osittain jo rakennetuilla tonteilla, vaikka tyhjillä ja melkein tyhjillä tonteilla sijaitsevan kerrosalan osuus asumisen varannosta on ollut kasvussa. Osittain rakennetuilla tonteilla sijaitsevan laskennallisen varannon määrä oli kuluvan vuoden alussa noin 3,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kyseinen osa varannosta hyödynnettäneen hitaasti, jos ollenkaan. Tontin rakentamisasteen lisäksi esimerkiksi maanomistusolosuhteet ja infrastruktuurin tilanne vaikuttavat varannon käyttöön otettavuuteen. Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat noin puolet tyhjillä tonteilla sijaitsevasta varannosta. Yksityishenkilöiden ja perikuntien hallussa on tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla noin 670 000 kerrosneliömetrin pientalovaranto, josta noin puolet sijaitsee Espoossa.

Asuntotuotantoa asemien seuduille

Isoja kerrostalovarantoja on esimerkiksi Helsingissä Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa sekä Espoossa Länsimetron asemien läheisyydessä. Lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun tyhjien ja lähes tyhjien kerrostalotonttien varannosta sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista, kun etäisyys lasketaan linnuntietä pitkin ja Länsimetron asemat huomioidaan Kivenlahteen asti. Suurimmat pientalovarannon sijaintikohteet ovat Espoossa, Kurttilan ja Perusmäen alueilla, joskin pientalovaranto jakautuu melko tasaisesti ympäri pääkaupunkiseutua.

HSY on syksyllä 2017 julkaissut pääkaupunkiseudun tonttivarantotilannetta kuvaavan SeutuRAMAVA-aineiston ensimmäistä kertaa korttelitasolle yleistettynä avoimena datana. Aineisto kuvaa lähes 13 000:n pääkaupunkiseudulla sijaitsevan korttelin tunnuslukuja rakennusoikeuteen ja käyttämättä olevaan rakennusoikeuteen liittyen. Korttelitasoinen paikkatietoaineisto on katseltavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelussa (https://kartta.hsy.fi) ja se on myös ladattavissa avoimen datan palvelusta. Jatkossa korttelitasolle yleistettyä SeutuRAMAVA-aineistoa on tarkoitus tuottaa kahdesti vuodessa.

Lähteenä on käytetty HSY:n tuottaman SeutuRAMAVA-aineiston lisäksi Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurannassa tuotettuja lukuja.

Kuvio 1. Asumisen laskennallinen varanto pääkaupunkiseudulla

 

 

 

 

 

Matkailu on ennätysvilkasta Helsingin seudulla

Pekka Mustonen, Erikoistutkija, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia kaupunkitutkimus ja -tilastot

Helsingin matkailu on viime aikoina kehittynyt huimaa vauhtia. Lentokentän matkustajamäärät ja yöpymiset rikkovat kuukausittain ennätyksiä. Keskustelu painottuu usein, luonnollisestikin, keskuskaupunki Helsingin kehitykseen, vaikka ulkopuolelta katsottuna kuntarajojen merkitystä voidaan hyvällä syyllä epäillä.

Helsinkiin matkustavan matkailijan näkökulmasta, oli kyse sitten vapaa-aika-orientoituneesta tai konferenssimatkailijasta, esimerkiksi pääkaupunkiseutu on käytännössä yhtä ja samaa kohdetta, vaikka toki suurin osa turistisista attraktioista sijaitsee keskuskaupungissa. Toisaalta Helsingin ulkopuolisilla samaan seutuun kuuluvilla kaupungeilla ja kunnilla on omat erityispiirteensä, jotka tietenkin myös itsessään houkuttelevat matkailijoita. Näistä lähtökohdista ponnistaen onkin erityisen tärkeää tarkastella Helsingin seutua kokonaisuutena.

Lentomatkustajamäärät kasvavat nopeasti

Helsinki–Vantaan lentomatkustajien määrä kasvoi viime vuonna kymmenellä prosentilla ja lähenteli jo 20 miljoonan rajaa. Lentomatkustajia oli vuonna 2017 yhteensä noin 19 miljoonaa. Matkustajien määrä kasvoi vuoden kaikkina kuukausina ja nyt alkuvuodesta 2018 lentomatkustajien määrä on kasvanut edelleen ja vieläpä edellisvuotta nopeammin.

Lentomatkustajia kannattaa tarkastella hieman tarkemmin; onhan hyvin tiedossa, että Helsinki–Vantaan lentoasema on jo sijaintinsakin puolesta merkittävä vaihtokenttä erityisesti Aasiasta Eurooppaan matkustaville. Kaikista matkustajatyypeistä suurin kasvu löytyikin viime vuonna ulkomailta ulkomaille vaihtaneista. Vuonna 2017 ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden määrä oli yli kaksi miljoonaa, mikä oli 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Tammi–maaliskuussa 2018 näiden lentoa vaihtaneiden määrä kasvoi jokaisena kuukautena yli 30 prosenttia ja huhtikuussakin 18 prosenttia.

Hyvin merkittävä osa Helsinki-Vantaalle saapuvista kansainvälisistä lentomatkustajista ei koskaan poistu lentokentältä, joskin toki saattavat yöpyä siellä, mikä tekeekin tilastoinnista hankalaa. Emme pysty tilastoja käyttämällä sanomaan, kuinka suuri osa vaihtaneista yöpyi kohteessa.

Ulkomailta ulkomaille vaihtaneiden osuus kaikista saapuneista vuonna 2016 oli 23 prosenttia ja vuonna 2017 hieman enemmän, 26 prosenttia. Noin neljännes ulkomailta Helsinki–Vantaan lentokentälle saapuvista jatkaa suoraan (tai siis määritelmien mukaan 24 tunnin sisään) jonnekin muualle. Luonnollisesti Finnairin reitityksillä ja uusilla lentokoneinvestoinneilla on ollut keskeinen vaikutus tässä kasvussa – markkinointiponnisteluja yhtään väheksymättä.

Jos kohta vaihtomatkustajien määrä on lisääntynyt, voidaan kolikon toista puolta katsomalla todeta, että kolme neljästä kansainvälisen lentoliikenteen matkustajasta jää Suomeen – joko Helsinkiin, Helsingin seudulle tai jatkaa jollain muulla kulkuvälineellä jonnekin muualle. Näiden matkustajien määrä on viime aikoina kasvanut.

Ulkomaiset yöpymiset lisääntyneet 17 kuukautta peräkkäin

Lentomatkustajien määriä on kiinnostavaa verrata yöpymisten kasvuun. Lentomatkustamisen kasvun perusteella voisi olettaa, että myös yöpymiset olisivat lisääntyneet. Näin on toden totta käynyt. Ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet nyt pääkaupunkiseudulla 17 kuukautta peräkkäin. Viime vuonna ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät lähes jokaisena kuukautena vähintään 20 prosenttia edelliseen vuoteen nähden.

Pääkaupunkiseudulla yöpymisiä oli vuonna 2017 yhteensä 5,7 miljoonaa, mistä Helsinki kattoi 73 prosenttia 4,2 miljoonalla yöpymisellään. Uudellamaalla yöpymisiä oli 6,5 miljoonaa.

Ulkomaalaisten yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä oli suurin Helsingissä. Tämä osuus on viime vuosina pysynyt suunnilleen 54 prosentin tuntumassa. Espoossa ulkomaalaisten osuus yöpymisistä oli 43 prosenttia ja Vantaalla 38 prosenttia. Muualla Uudellamaalla ulkomaalaisten osuus oli noin viidennes, joten yöpymiset näillä alueilla on pitkälti kotimaisten matkailijoiden aikaansaamaa.

Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun kaupungeista Helsinki ja Vantaa luonnollisestikin hallitsevat tilastoja. Helsingin osuus pääkaupunkiseudun ulkomaisista yöpymisistä oli 79 prosenttia ja Uudenmaan yöpymisistä 75 prosenttia. Vantaalla ollaan noin 15 prosentissa, joskin Vantaan osuus on viime vuosina noussut eniten. Vantaan yöpymiset itse asiassa kasvoivat enemmän kuin Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Yöpymiset lisääntyivät peräti 20 prosenttia. Kotimaiset yöpymiset itse asiassa vielä ulkomaisia enemmän.

Seudulle tullaan eniten Venäjältä ja Kiinasta

Vantaa on mielenkiintoinen erityistapaus, kun tarkastellaan lähtömaita yöpymislukujen takana. Kun Venäjä hallitsee Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan yöpymistilastoja, Vantaalla Kiina on kärjessä ylhäisessä yksinäisyydessään. Kiinalaisten yöpymiset Vantaalla kasvoivat 19 prosenttia edellisvuodesta ja yöpymisten määrä oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ruotsalaisten, jotka tulevat listalla seuraavana. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla Kiina mahtuu yöpymistilastojen viiden kärkeen, kun Helsingissä Kiina on vasta sijalla seitsemän reilusti kärkikuusikkoa jäljessä. Selitys tälle havainnolle on tietenkin lentokenttä, jossa vaihtomatkustajat tarvittaessa yöpyvät.

Kiinalaisten yöpymisiä oli vuonna 2017 Vantaalla noin 63 000, mikä on itse asiassa yli puolet Helsingissä yöpyneiden kiinalaisten määrästä. Yhteensä kiinalaisia saapui viime vuonna Helsinki–Vantaan lentokentälle 190 000. Tietenkään kaikki Vantaalla yöpyneet eivät yövy lentokentällä, mutta varsin suuri tuo yöpymisten osuus lentokenttäsaapumisista kuitenkin on.

Sekä pääkaupunkiseudun että samalla myös Uudenmaan yöpymismarkkinoita hallitsevat seitsemän maata. Yöpymiset lisääntyivät kaikkien näiden maiden tapauksessa. Venäjä on kärjessä osittain viime vuoden hurjan kasvun ansiosta. Venäläisten yöpymiset kasvoivat pääkaupunkiseudulla peräti 36 prosenttia. Saksa hengitti niskaan ja kasvatti yöpymisiään 10 prosenttia. Ruotsi (+15%), Britannia (+20%) ja Kiina (+25%) tulivat seuraavina. Yhdysvaltojen (+16%) ja Japanin (+17%) jälkeen erot seuraaviin maihin ovatkin jo erittäin selviä. Muualla Uudellamaalla maajakauma oli hieman erilainen, joskin yöpymisten määrätkin olivat aivan eri luokkaa.

Lentomatkatietojen lähde on Finavia ja majoitustilastojen Tilastokeskuksen majoitustilastot / Visiittori.fi-tietokanta.

Kuvio 1. Yöpymiset pääkaupunkiseudulla 2010–2017. Top 7 -maat.