Valokiilassa

Helsingin seudun kunnianhimoiset MAL-sopimuskauden 2016–2019 tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti

Vilja Tähtinen 

Helsingin seudun MAL-sopimus vuosille 2016–2019 oli kunnianhimoinen, mutta sen tavoitteet koko seudun tasolla saavutettiin. Asuntotuotannossa sopimukseen kirjatut tavoitteet ylitettiin ja kaavoitustavoitteistakin jäätiin vain vähän. Myös liikenteen toimenpiteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet.

MAL-sopimuksen tavoitteena oli ”yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle”. Sopimuksen tarkoituksena oli myös lisätä kaikkien osapuolten sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä ohjata maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmää kohti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävää liikkumista.

Artikkelissa arvioidaan lyhyesti sopimuksen kolmen asiakokonaisuuden 1) asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, 2) maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen ja 3) liikennepalvelut ja liikenneinfrastruktuuri toimenpiteiden toteutumista painottaen kuntasopimusosapuolten näkökulmaa.

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen

Asuntotuotanto ennätyskorkealla tasolla

Yksi sopimuksen selkeimmin mitattava tavoite oli 60 000 asunnon rakentaminen Helsingin seudun kunnissa sopimuskauden aikana. Tavoite saavutettiin ja seudulle valmistui vuosina 2016–2019 yhteensä 64 082 asuntoa. Alkuvuosina tavoitteista jäätiin hieman, mutta viimeisinä sopimusvuosina rikottiin ennätyksiä paitsi koko seudun asuntotuotantomäärissä, myös kuntakohtaisesti. Vuonna 2019 Helsingin seudulla valmistui lähes 20 000 asuntoa (kuvio 1). Asuntotuotannon kokonaistavoitteen toteumaprosentti seudulla oli 107 %. Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinkiä lukuun ottamatta, ylittivät tavoitteensa reilusti. KUUMA-kunnissa vaihtelua oli enemmän, mutta kokonaisuutena KUUMA-seutu jäi hieman alle tavoitteen (taulukko 1).

Sopimuksen tavoitteena oli, että valtion tukeman asuntotuotannon osuus olisi pääkaupunkiseudulla ollut 30 % ja KUUMA-seudulla 20 %. Tästä kokonaismäärätavoitteesta jäätiin ja tuettujen asuntojen määrässä koko seudun tavoitteen toteuma oli 87 %. Etenkin pääkaupunkiseudulla tavoite jäi saavuttamatta, kun taas KUUMA-seudulla tavoitemäärät ylitettiin monissa kunnissa.

Asuntotuotannosta 87 % sijoittui sopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille (SAVU-saavutettavuusvyöhykkeet I–III) taas sijoittui 70 % koko kauden asuntotuotannosta. Molemmissa indikaattoreissa prosenttiosuudet nousivat sopimuskauden edetessä, joten sopimuksen pyrkimys kohti eheämpää yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista toteutui ainakin suurelta osin. Hajarakentamista, eli asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle sijoittuvaa asuntotuotantoa, oli vain 1 % kokonaistuotannosta.

Kuvio 1. Helsingin seudulle valmistuneet asunnot 2012–2019

Taulukko 1. Valmistuneet asunnot 2016–2019 

Asuntotonttien kaavoitus aktiivista

Sopimuksessa tavoitteena oli, että kunnissa valmistuu sopimuskauden aikana asuntotonttien asemakaavoja 6,132 miljoonaa kerrosalaneliömetriä. Koko seudulla asumisen kaavoja hyväksyttiin 5,77 milj. kem2 (toteumaprosentti 94 %) ja voimaan niitä tuli 5,82 milj. kem2 (toteumaprosentti 95 %, kuvio 2). Kaavoitustavoite saavutettiin kunnissa vaihtelevasti. Pääkaupunkiseudulla tavoitteeseen yllettiin, kun taas KUUMA-seudulla tavoite jäi saavuttamatta (taulukko 2).

Kuvio 2. Hyväksytyt ja voimaan tulleet asuntotonttien asemakaavat

Taulukko 2. Helsingin seudun uusi asuinkerrosala asemakaavavaiheittain 2016–2019 

MAL-sopimuksessa kaavoitustavoitteen toteutumisen arvioinnissa huomioidaan myös kuntien asuntotonttivarannon riittävyys. Asumisen asemakaavavaranto on pysynyt seudulla koko sopimuskauden yli 10 milj. kerrosneliömetrissä ja kasvanut lievästi koko kauden aikana. Niin kaavoituksessa kuin kaavavarannoissa on painotus siirtynyt kohti kerrostalotontteja sopimuskauden aikana.

Kaavoitus asumiseen sijoittui 89-prosenttisesti sopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville alueille (SAVU-saavutettavuusvyöhykkeet I–III) sijoittui 72 % koko kauden asumisen kaavoista (kuvio 3). Samoin kuin asuntotuotannossa, molemmissa indikaattoreissa prosenttiosuudet nousivat sopimuskauden edetessä, joten sopimuksen pyrkimys kohti eheämpää yhdyskuntarakennetta ja kestävää liikkumista toteutui ainakin suurelta osin.

Kuvio 3. Hyväksytyt asemakaavat asumiseen Helsingin seudulla 2016–2019: 5,8 milj. k-m2

Maankäytön, asumisen ja liikenteen  yhteensovittaminen

MAL-sopimuksen tavoitteena oli syventää kuntien yhteistyötä ja jatkaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisen sopimuskauden pohjalta. Asiakokonaisuuden keskeisin tuotos seudullinen MAL 2019 -suunnitelma valmistui sopimuskauden aikana ja se hyväksyttiin kunnissa, HSL:ssä ja kuntien yhteistyöelimissä kevään 2019 aikana.

MAL 2019 -suunnitelmaan hahmoteltiin Helsingin seudun haluama tulevaisuus. Se kertoo mitä tavoitellaan ja millä konkreettisilla keinoilla tavoitteet yhdessä toteutetaan. MAL 2019 -suunnitelman tavoitevuosi on 2030.

MAL 2019 on suunnitelma siitä, miten seudun liikenteen päästöt saadaan laskuun, tehdään asukkaiden arjesta sujuvaa, ihmiset voivat löytää kodin kohtuullisella hinnalla, hyvien liikenneyhteyksien varresta sekä miten työvoiman saavutettavuus ja kuljetusten toimivuus palvelevat elinkeinoelämää. Suunnitelmassa hahmotellaan mihin tulevaisuudessa asuntoja rakennetaan, miten liikennettä ja koko liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se parhaiten palvelee koko Helsingin seutua. Lisäksi suunnitelmassa pohditaan, miten seudulle rakennetaan riittävästi asuntoja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille ja samalla huolehditaan sekä asumisen että elinympäristön hyvästä laadusta. Suunnitelman perusajatuksena on varautua vahvaan väestön ja työpaikkamäärän kasvuun, jossa ihmisten arki ei katso kuntarajoja.

Liikennepalvelut ja -infrastruktuuri

MAL-sopimuksessa liikenneosion tavoitteet ja toimenpiteet oli kirjattu pääosin kaikille sopimuspuolille yhteisesti vastuutetuiksi. Yleisen tason tavoitteena oli nostaa kestävien kulkutapojen palvelutasoa, ja siinä onkin tapahtunut suuria muutoksia sopimuskauden aikana. Joukkoliikenteen nousijamäärät ja lipputulot ovat kasvaneet. Nousujen määrä on kasvanut kauden aikana yli 8 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin väestönkasvu alueella.

Seudulla on myös toteutettu isoja investointeja ja muutoksia. Länsimetro ja sen liityntälinjasto otettiin käyttöön 2017–2018. Myös edellisellä kaudella käyttöönotetut Kehärata ja kaupunkipyöräjärjestelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa ja kasvattaneet suosiotaan. Lisäksi on toteutettu mittava vyöhykeuudistus sekä lippujärjestelmäuudistus, jotka ovat osaltaan lisänneet matkustajamääriä.

Liikkumistutkimus 2018 osoitti, että kestävien kulkutapojen, eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, suosio on kasvanut. Niiden osuus kaikista matkoista on jo 60 %.

Lipputulojen noususta huolimatta myös joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet huomattavasti seurantakauden aikana, pääasiassa suurten infrahankkeiden takia. Silti erityisesti raideliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääntyminen on kuitenkin tärkeä tulos sopimuksen tavoitteiden kannalta, koska tavoitteena oli kestävän liikkumisen edistäminen.

Seurantakauden oppeja: tavoitteilla  ryhtiä yhteistyöhön

Selkeät tavoitteet ovat osaltaan auttaneet Helsingin seudun kuntia sitoutumaan yhdessä pohdittuihin suunnitteluperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin eli sopimuksessa mainittuun yhteiseen tahtotilaan. MAL-sopimusmenettelyn juuret ovat 1990-luvun lopulla alkaneessa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelu -työssä, nyt päättynyt MAL-sopimuskin oli järjestyksessään Helsingin seudulla jo kolmas. Pitkäjänteisyys ja jatkuvuus kuntien välisessä, välillä haastavassakin yhteistyössä on tuottanut tulosta. Seurantakauden 2016–2019 kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästiin, ja MAL-yhteistyö jatkuu. Uusi MAL-sopimus Helsingin seudulle on saatu neuvoteltua ja sen tavoitteet ovat, ainakin asuntotuotannon osalta, vielä nyt päättynyttä kautta kovempia. Koko seudun asuntotuotantotavoite on 16 500 asuntoa vuodessa ja asumiseen tarkoitettujen asemakaavojen vuosittainen tavoite 1,5 milj. kerrosneliömetriä. Myös uuden MAL2023 -suunnitelman valmistelut ovat jo käynnissä.

Suuret ratainfrahankkeet ovat osaltaan selvästi siivittäneet kaavoitusta ja asuntorakentamista hyvillä sijainneilla, jolloin yhdyskuntarakenne sopimuksen tavoitteiden mukaisesti eheytyy. Yli puolet sopimuskauden aikana valmistuneista asunnoista ja asumisen kaavoista sijaitsee alle kilometrin päässä raskaan raideliikenteen asemista tai Raide-Jokerin linjauksesta. Kaavoitus ja rakentaminen olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen on hitaampaa ja vaatii enemmän resursseja kuin kokonaan uusien alueiden suunnittelu ja rakentaminen, joten kunnissa on tehty paljon työtä, että tämä suoritus onnistui. Toki kauden tavoitteiden toteutumista on auttanut osaltaan myös suotuisa talouskehitys seudulla sekä pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu jo aiempienkin sopimuskausien aikana.

Lisätietoa/Aineistot verkossa:
HSY (MAL-seuranta)
HSY, karttapalvelu (MAL-seuranta)
Ympäristöministeriö (Maankäyttö ja rakentaminen)
HSL (MAL 2019 -suunnitelma)