Valokiilassa

MAL 2019 -suunnitelma määrittää Helsingin seudun suunnan

Heikki Salmikivi, Tiimipäällikkö
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
MAL-maankäyttöryhmän sihteeri

MAL 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen strateginen suunnitelma, jossa määritetään, miten Helsingin seutua tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Suunnitelma on tiekartta siihen, miten seudun kasvupaineeseen vastataan, miten liikenteen päästöt saadaan laskuun ja millaisilla investoinneilla varmistetaan seudun kestävä kasvu. Suunnitelma keskittyy tarkemmin määrittämään seudun kehitystä vuoteen 2030, mutta peilaa myös kehityssuuntia vuoteen 2050 asti.

MAL-suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on kaksi miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Vuoteen 2018 verrattuna tämä tarkoittaa noin 500 000 asukkaan ja 300 000 työpaikan kasvua. Suunnitelman strategiset tavoitteet kertovat seudun yhteisestä tahtotilasta. Helsingin seutua kehitetään vähäpäästöisenä, houkuttelevana, elinvoimaisena ja hyvinvoivana. Velvoittavaksi tavoitetasoksi on yhdessä määritetty liikenteen kasvihuonekaasujen vähentäminen 50 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjassa EU-komission Suomelle asettamien liikenteen päästövähennystavoitteiden kanssa.

Kuva 1. MAL 2019 -tavoitteet

MAL-suunnitelma osoittaa, millä keinoilla asetetut tavoitteet maankäytön, asumisen, liikenteen ja päästövähennysten suhteen voidaan saavuttaa. Samalla se luo seudun kunnille jaa valtiolle puitteet sitoutua yhdessä seudun pitkäjänteiseen maakäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen.

Hyväksytty MAL-suunnitelma on poliittinen tahdonilmaus siinä esitettyjen asioiden toteuttamiseksi. Suunnitelma ei korvaa eikä syrjäytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusta, maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, mutta antaa lähtökohdat kaavoitukselle. Kuntakaavoituksessa ja maakuntakaavoituksessa huolehditaan monista kysymyksistä, jotka eivät ole MAL-suunnittelussa keskiössä. Tällaisia asioita ovat mm. yritystoiminta, palvelut, viheryhteydet, luontoarvot, kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja ympäristöterveyskysymykset.

Suunnitelman keskeinen sisältö

Helsingin seutu kasvaa voimakkaasti, joten kasvun hallinta kestävästi on yksi suunnitelman tärkeimmistä tavoitteista. MAL 2019 -suunnitelmassa on määritetty seudun maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, joille keskitetään suurin osa tulevaisuuden asuntotuotannosta. Yhteiseksi linjaukseksi on valittu kasvun ohjaaminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja erityisesti alueille, joilla joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolle. Erityisfokukseen on nostettu asemanseudut ja täydennysrakentamisen mahdollistaminen.

Asumisen osalta suunnitelma tähtää seudun vuodelle 2019 asetetun sopimustason (16 500 asuntoa / vuosi) säilyttämiseen myös jatkossa. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että kunnat huolehtivat maapolitiikan, kaavoituksen, infrarakentamisen ja tontinluovutuksen keinoin määrätietoisesti toteutusedellytyksistä, asuntomarkkinatilanne säilyy suotuisana ja myös valtio edistää aktiivisilla toimillaan tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus, edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta, vahvistetaan elinympäristöjen laatua, huolehditaan asuntokannan laadusta ja edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta.

Seudun lakisääteisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, eli MAL 2019 -suunnitelman liikenneosiossa, otetaan kantaa seudun liikennejärjestelmän kehitykseen. Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset ja tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti. Päästöjä vähennetään useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla sekä ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi uudistaen.

Keskeisimmät liikenneinvestoinnit liittyvät joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Raskaan raideliikenteen osalta esitetään junaliikenteen tarjonnan kasvattamista, sekä ennen vuotta 2030 rakennettavaksi Pisararata, Espoon kaupunkirata välille Leppävaara–Kauklahti sekä Pasila–Riihimäki -välin toinen vaihe. Lisäksi esitetään lähijunaliikenteen uusia varikkoja sekä pääradan että rantaradan varteen.

Seudullisen pikaraitiotieverkon ensimmäiset askeleet toteutuvat 2020-luvulla, kun jo päätetyt Raide-Jokeri ja Kruunusiltojen kautta kulkeva Laajasalon pikaratikka aloittava liikennöinnin. MAL 2019 -suunnitelmassa esitetään seudun pikaraitiotieverkon kehittämistä siten, että vuoteen 2030 mennessä aloitetaan viiden uuden pikaraitiotien rakentaminen.

Koska joukkoliikenteen hinnoittelulla on merkittävä vaikutus kulkutapajakaumaan ja saavuttavuuteen, esitetään suunnitelmassa joukkoliikennelippujen hintoihin 15-30 prosentin alennusta vuoteen 2030 mennessä. Tämä katetaan osoittamalla 30 % tiemaksujen tuotoista lipun hintojen alentamiseen huomioiden erityisesti ne alueet, joiden asukkaisiin tiemaksut vaikuttavat eniten.

Liikenneinfran pienillä parantamishankkeilla (KUHA) tehostetaan nykyisen infrastruktuurin käyttöä, parannetaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä, vähennetään altistumista liikenteen melulle, parannetaan raskaan liikenteen toimivuutta sekä lisätään liikenneturvallisuutta. Tieverkon parannuksissa on priorisoitu uuden maankäytön edellyttämiä muutoksia sekä seudullisen joukkoliikenteen ja logistiikan kannalta keskeisimpiä yhteyksiä.

Kuva 2. Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet

Seutuyhteistyöllä on pitkät perinteet

Helsingin seudun 14 kuntaa ovat tehneet pitkään yhteistyötä seudullisen maankäytön suunnittelun tiimoilta. Edellisellä seutusuunnittelun kierroksella laadittiin Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), jossa määriteltiin seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet ja kiinnitettiin seudullinen näkemys väestönkasvun suuruudesta ja suunnasta. Suunnitelma oli osa pakettia, jonka koostui lisäksi seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ja asuntostrategiasta (ASTRA 2025). Nyt on ensimmäistä kertaa laadittu suunnitelma, jossa kaikki teemat saadaan samoihin kansiin.

Seudun kuntien yhteistyössä tekemän suunnitelman arvo on sen tuloksellisuuden lisäksi myös itse prosessissa. Kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuva seutuyhteistyö täydentää MRL:n mukaista kaavahierarkiaa, ja joustavana jatkuvana prosessina mahdollistaa seudullisen kokonaisnäkemyksen resilientin päivittämisen.

Suunnitelman taustalla laadukkaat tietoaineistot

MAL-suunnitelma perustuu tutkittuun tietoon ja seudun kunnista kerättyyn kattavaan paikkatietoaineistoon. Helsingin seudulla on käytettävissä kansainvälisestikin erittäin korkeatasoiset lähtöaineistot liittyen mm. kuntien rakennuskantaan ja demografisiin tietoihin. Suunnitelman laadinnan aikana on kerätty kuntien näkemykset tulevaisuuden kaavoituksen sijoittumisesta ja ominaisuuksista sekä laadittu vuoteen 2030 ulottuva asuntotuotantoennuste.

Suunnitelman sitovana tavoitetasona on liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Kun tulevaisuuden asuntotuotannon sijoittuminen tiedetään, voidaan liikennemallin avulla arvioida kattavasti suunnitelman eri toimenpiteiden vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi tukee iteratiivista suunnitteluprosessia

MAL 2019 -suunnitelma on valmisteltu perustuen taustaselvityksiin, laajaan vuorovaikukseen ja vaikutusten arviointiin. Prosessi jaettiin vaiheisiin, jotta arviointi saatiin tukemaan mahdollisimman hyvin sen valmistelua. Suunnitelmaa on kehitetty iteroivalla menetelmällä hyödyntäen systemaattisesti vaikutusten arvioinnin tuloksia.

Vaikutusten arvioinnin menetelmät on jaoteltu päämittareihin, tukimittareihin ja täydentäviin arviointimenetelmiin. Seitsemän päämittarille asetetun tavoitetason avulla on seurattu suunnitelmaratkaisujen ja toimenpiteiden riittävyyttä. Lisäksi on tehty laadullista asiantuntija-arviointia ja yksittäisten hankkeiden arviointia. Arviointitiedon tuottamiseen ja johtopäätöksen työstämiseen on osallistunut kuntien, HSL:n ja valtion asiantuntijoita. Lisäksi työssä on hyödynnetty asiantuntijakonsultteja. Arvioinnin tuloksia on käsitelty useaan otteeseen sidosryhmien kanssa yhteiskokouksissa ja työpajoissa prosessin aikana. Jatkuva prosessin aikainen vaikutusten arviointi on tukenut suunnitelman valmistelua, ja suunnitelmaa on kehitetty arvioinnin tulosten perusteella.

Suunnitelma tulee hyväksyttäväksi keväällä 2019

Saatujen lausuntojen perusteella päivitetty MAL 2019 -suunnitelma on käsitelty 8.3.2019 työn laadintaa ohjaavien MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan yhteiskokouksessa. Tämän jälkeen suunnitelma etenee hyväksyttäväksi HSL:n hallitukseen, KUUMA-johtokuntaan sekä Helsingin seudun yhteistyökokoukseen.

Suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus
2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken, jossa osapuolet sitoutuvat edistämään yhdessä sovittuja toimenpiteitä ja hankkeita. MAL-suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain.

Lisätietoja sivuilta: https://www.hsl.fi/mal/mal-2019