Valokiilassa

Työnantajien rekrytointiongelmat Helsingin seudulla vuosina 2016 ja 2017

Timo Aulanko
Tutkija
Uudenmaan ELY-keskus

Yritysten rekrytointiongelmat ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana Uudellamaalla ja Helsingin seudulla. Kehityksestä kertovat mm. Tilastokeskuksen työnantajahaastattelut, Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Pk-yritysbarometri sekä Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri.

Rekrytointiongelmien yleistyminen voi olla merkkinä työmarkkinoiden kohtaannon heikkenemisestä. Vaikka työmarkkinoilla on samanaikaisesti runsaasti sekä työttömiä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja, eivät ne aina kohtaa toisiaan, vaan vallitsee samanaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä.

Heikkenevä työmarkkinoiden kohtaanto

Keväällä 2018 julkaistun Valtioneuvoston selvityksen¹ mukaan työmarkkinoiden kohtaanto on heikentynyt 2010–luvun aikana erityisesti suurissa seutukunnissa, joissa avoimien työpaikkojen määrä ja aste (avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista) sekä työttömyysaste ovat nousseet yhtäaikaisesti. Samalla uudet avoimet työpaikat ovat täyttyneet aiempaa hitaammin.

Avoinna olevien työpaikkojen ominaisuuksien (toimiala, sektori, palkka, työsuhteen laatu) muutokset selittävät osan kohtaannon heikkenemisestä, mikä viittaa rakenteelliseen kohtaanto-ongelmaan. Helsingin seudulla rakenteellisia muutoksia on tapahtunut esimerkiksi työllisyyden painottuessa yhä enemmän palvelualoihin teollisuuden ja kaupan kustannuksella.

Työvoiman kysyntä

Tilastokeskus toteuttaa vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta toimipaikkakohtaisia työnantajahaastatteluita, joissa selvitetään muun muassa työvoiman hakemiseen ja rekrytointivaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Tietoja ei ole aiemmin analysoitu Uudenmaan tai Helsingin seudun tasolla.

Haastatteluiden perusteella Helsingin seudun toimipaikat yrittivät rekrytoida vuosien 2016 ja 2017 aikana yhteensä 350 000 työntekijää. Toimialoista rekrytointiyrityksiä oli eniten terveys- ja sosiaalialalla (70 000 rekrytointia), liike-elämän palveluissa (63 000) julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (58 000) sekä kaupan alalla (37 000). Uudenmaan työllisistä kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla, ja kun osuus on jatkuvasti kasvussa, eivät palvelualojen suuret rekrytointimäärät ole yllättäviä.

Toimipaikoista yhteensä 52 prosenttia rekrytoi työntekijöitä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Yleisintä rekrytointi oli julkisissa palveluissa ja koulutuksessa (77 prosenttia toimipaikoista oli rekrytoinut kyseisten vuosien aikana) sekä terveys- ja sosiaalialalla (67 prosenttia). Kaikilla muilla toimialoilla rekrytoineiden toimipaikkojen osuus vaihteli 45 ja 55 prosentin välillä.

Merkittävä osa rekrytoineista toimipaikoista rekrytoi sekä vakituisia että määräaikaisia työntekijöitä. Määräaikaisten työntekijöiden palkkaaminen oli selkeästi vakinaisia työntekijöitä yleisempää muut palvelut -toimialalla, terveys- ja sosiaalialalla sekä julkisissa palveluissa ja koulutuksessa. Informaatio- ja viestintäalla sekä rakentamisessa enemmistö ilmoitetuista rekrytoinneista oli tehty vakinaiseen työsuhteeseen.

Rekrytointiongelmat yleistyneet selvästi

Toimipaikka on kärsinyt rekrytointiongelmasta, jos sen työntekijän hakuprosessissa on kohdattu vaikeuksia ja työpaikan avoinna olon kesto on pitkittynyt, mutta paikat on kuitenkin pystytty lopulta täyttämään. Rekrytointiongelmat ovat yleistyneet viime vuosien aikana kaikkialla Suomessa, ja Helsingin seudun kehitys on ollut samansuuntaista. Koko maan ja Uudenmaan kehitys on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%)

Lähde: Tilastokeskus /Työnantajahaastattelut

Helsingin seudulla rekrytointiongelmia koki 30 prosenttia toimipaikoista vuonna 2016 ja 38 prosenttia vuonna 2017. Yleisimpiä rekrytointiongelmat olivat vuonna 2017 Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa, joissa vaikeuksista raportoi yli 40 prosenttia toimipaikoista. Koko maan keskiarvo oli 37 prosenttia.

Toimipaikoilla oli enemmän rekrytointiongelmia niiden etsiessä vakinaisia työntekijöitä kuin määräaikaisia työntekijöitä. Rekrytointiongelmien yleisyys nimenomaan vakituisen työntekijöiden kohdalla voi kertoa muun muassa korkeammista vaatimuksista määräaikaisiin työntekijöihin verrattuna.

Toimipaikkojen kokemat rekrytointiongelmat vuosien 2016 ja 2017 on esitetty toimialoittain kuviossa 2. Ongelmia esiintyi eniten majoitus- ja ravitsemusalalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä informaatio- ja viestintäalalla. Vähiten ongelmia oli muut palvelut -toimialalla, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa sekä kaupan alalla.

Kuvio 2. Helsingin seudulla rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus toimialoittain (%)

Lähde: Tilastokeskus /Työnantajahaastattelut

Rekrytointiongelmat yleistyivät teollisuutta sekä julkisia palveluita ja koulutusta lukuun ottamatta kaikilla toimialoilla vuosien 2016 ja 2017 välillä. Eniten ongelmat yleistyivät rakentamisessa (25 %-yks.) sekä majoituksessa ja ravitsemuksessa ja muissa palveluissa (14 %-yks.).

Varsinaista työvoimapulaa, eli tilannetta, jossa toimipaikka ei ole saanut rekrytoitua kaikkia haettuja työntekijöitä, esiintyi yhteensä 16 prosentissa toimipaikoista. Toimialoittain tilanne oli heikoin kuljetuksen ja varastoinnin alalla, jossa kolmannes rekrytoineista toimipaikoista ei saanut täytettyä kaikkia avoimia paikkojaan. Myös informaatio- ja viestintäalalla, terveys- ja sosiaalialalla sekä rakentamisessa yli 20 prosenttia rekrytoineista toimipaikoista kärsi työvoimapulasta. Helsingin seudulla oli yhteensä täyttämättömiä työpaikkoja vuosien 2016 ja 2017 aikana 18 136 kappaletta, joista puolet oli terveys- ja sosiaalialalla tai liike-elämän palveluissa.

Rekrytointiongelmat työnhakijoiden syytä?

Rekrytointivaikeuksia kokeneilta toimipaikoilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään rekrytointivaikeuden syyksi. Vastaajat saivat listata useamman syyn. Toimipaikkojen mukaan rekrytointiongelmat johtuivat pääsääntöisesti työnhakijoihin liittyvistä syistä. Selvästi harvempi toimipaikka piti tarjottua työpaikkaa, tarjottua palkkaa tai työpaikan sijaintia ongelmien syynä.

Kolme neljästä toimipaikasta ilmoitti ongelmien syyksi työnhakijoiden puutteellisen työkokemuksen ja yli puolet vastaajista ilmoitti syyksi työnhakijoiden puutteellisen koulutuksen, henkilökohtaiset ominaisuudet ja riittämättömät sosiaaliset taidot.

Toimialoista ainoastaan kuljetus- ja varastointialalla työnhakijoiden puutteellinen työkokemus ei ollut yleisin mainittu rekrytointiongelmien syy. Teollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäalalla yli 90 prosenttia toimipaikoista ilmoitti sen ongelmien syyksi.

Rekrytointiongelmien ja työmarkkinoiden kohtaannon ratkomiseen ei ole olemassa helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja. Esimerkiksi puuttuvaa työkokemusta voi kerryttää vain työllistymällä. Lisä- ja täydennyskoulutuksella sekä tuetulla työllistymisellä on merkittävä rooli työmarkkinoille sisäänpääsyssä. Ei sovi myöskään unohtaa rakenteellisia ratkaisuja, kuten sosiaaliturvan uudistamista.

 

1 Pehkonen, Jaakko; Huuskonen, Jussi; Tornberg, Kalle 2018. Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 15/2018.