Valokiilassa

Maahanmuuttajien työllistyminen  pääkaupunkiseudulla

Pasi Saukkonen, Erikoistutkija, VTT & Juho Peltonen Tutkimusavustaja, VTK

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö

Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on tutkittu viime vuosina melko paljon. Rekisteripohjaisista lähteistä käsin tehdyt tulkinnat ovat olleet samansuuntaisia. Kantaväestöön verrattuna heidän työllisyysasteensa on ollut selvästi alempi ja työttömyysaste vastaavasti paljon korkeampi. (Ks. esim. Busk ym. 2016; Saukkonen 2016.)

Korkeasuhdanteen aikana maahanmuuttajien työllisyystilanne yleensä paranee nopeasti. Taloudellisesti vaikeiden aikojen iskiessä usein määräaikaisiin tai muuten epätyypillisiin työsuhteisiin ja suhdanneherkille aloille sijoittuvat maahanmuuttajat puolestaan kärsivät kantaväestöä todennäköisemmin.

Työperusteisesti Suomeen tulleilla on ymmärrettävästi parempi tilanne, kun taas pakolaistaustaisilla ja heidän perheenjäsenillään on usein vaikeuksia päästä kiinni työelämään. Varsinkin köyhistä maista tulevien naisten työllisyysaste on aluksi matala. Maassaoloajan pidentyessä työssäkäynti lisääntyy, mutta toisaalta myös maahanmuuttajien tapauksessa ikääntyneempien työttömien työnhakijoiden on usein vaikea saada töitä.

Rekistereihin perustuvat tiedot ovat kuitenkin maahanmuuttajien osalta usein ongelmallisia. Tämä käy hyvin ilmi Tilastokeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajasta ulkomaista syntyperää oleviin kohdistetusta haastattelututkimuksesta (jäljempänä UTH-tutkimus).

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen 15–64-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva vanhempi) ovat syntyneet ulkomailla. Kohderyhmään sisältyy pieni määrä myös Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia¹.

Tämän UTH-tutkimuksen mukaan 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli Suomessa 63,7 prosenttia eli kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla. Työssäkäyntitilaston perusteella kyseisenä vuonna ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välinen ero työllisten osuudessa koko saman ikäisestä väestöstä oli jopa 19 prosenttiyksikköä. (Larja & Sutela 2015, 72.)

Miltä maahanmuuttajien tilanne työmarkkinoilla näyttää pääkaupunkiseudulla UTH-tutkimuksen valossa? Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla noin kolme neljäsosaa 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista kuului vuonna 2014 työvoimaan ja vastaavasti neljäsosa oli työvoiman ulkopuolella. Kantaväestöön kuuluvista vastaavat prosenttiosuudet olivat 78 prosenttia ja 22 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevista ulkomaalaistaustaisista suuri osa hoiti kotona lapsia.

Ulkomaalaistaustaisten 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 65 prosenttia. Luku on huomattavasti korkeampi kuin muualla Suomessa, jossa vastaava prosenttiluku oli 55,6. Vastaavan ikäryhmän suomalaistaustaisten työllisyysaste oli pääkaupunkiseudulla 74 prosenttia. Myös kantaväestöön kuuluvien työllisyysaste on pääkaupunkiseudulla korkeampi kuin Suomessa keskimäärin.

Työttömien osuutta työvoimasta tarkasteltaessa tilanne on samansuuntainen. Koko maassa 15–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 14,5 prosenttia vuonna 2014. Suomalaistaustaisen kantaväestön työttömyysaste oli saman tutkimuksen mukaan 6,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien välillä ei ollut näiden lukujen suhteen suuria eroja.

Tilanne näyttää siten tämän aineiston valossa pääkaupunkiseudullakin paremmalta kuin mitä työssäkäyntitilaston osalta voisi päätellä. Työllisyysasteen nousemiseen vaikuttaa suuresti etenkin se, että väestötietojärjestelmään sisältyy myös henkilöitä, jotka eivät enää asu Suomessa. Lisäksi lyhytkestoinen työskentely jää helposti virallisten tilastojen ulkopuolelle. Työssäkäyntitilastossa työllisyydelle on annettu melko tiukka kriteeri, joka edellyttää esimerkiksi voimassaolevaa työsuhdetta sekä riittävää määrää palkkatuloja vuoden aikana (Larja & Sutela 2015, 73).

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset ovat kirjava joukko ihmisiä, joiden elämäntilanteet poikkeavat suuresti toisistaan. Yli kolmannes työssäkäyvistä ulkomaalaistaustaisista työskenteli vuonna 2014 erilaisissa johtavissa tai asiantuntijatehtävissä. Toisaalta suuri osa heistä on töissä alempaa koulutustasoa vaativissa palvelu- ja myyntitehtävissä sekä hallinnon tukipalveluissa. Kantaväestöön kuuluvista lähes 60 prosenttia työskenteli samaan aikaan johtavissa tai asiantuntijatehtävissä.

Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on tämänkin aineiston perusteella yleisintä pakolaistaustaisilla henkilöillä sekä niissä väestöryhmissä, joissa taustamaa kuuluu YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) perusteella vähiten kehittyneisiin maihin. Alla olevassa kuviossa on otettu erikseen tarkasteluun myös ne, joilla taustamaa on Venäjä tai Valko-Venäjä. Molemmat maat ovat korkean HDI-indeksin maita. Venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaiset ovat pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen taustamaaryhmä.

Kuvio 1. Työttömyysaste taustamaan inhimillisen kehityksen indeksin, maahanmuuton syyn ja syntyperän mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2014²

² Suluissa oleva luku on pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava. Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) puitteissa luotu valtioiden kehitystasoa kuvaava indeksi, joka koostuu elinajanodotetta, koulutusta ja elintasoa koskevista tiedoista.

Merkittävimpänä työnsaannin esteenä tutkimukseen osallistuneet pitivät suomen (tai ruotsin) kielen taidon puutetta. Pääkaupunkiseudulla on siten lähes 22 000 sellaista työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joilla kielitaito asettaa rajoitteita työllistymiselle. Työvoimaresurssien tuhlaamiseen viittaa myös se, että reilu neljännes ulkomaalaistaustaisista katsoo kykenevänsä suoriutumaan vaativammista tehtävistä kuin mitä nykyisessä työssä on tarjolla.

Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun aikuisista ulkomaalaistaustaisista suuri osa on hyvin koulutettuja, korkea-asteen tutkinto on yli kolmanneksella. Toisaalta ulkomaalaistaustaisten joukossa on myös jopa luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä. Vantaalla sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten koulutustaso on matalampi kuin Espoossa ja Helsingissä, mutta kokonaisuutena pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat ovat koulutetumpia kuin ulkomaalaistaustaiset muualla Suomessa.

UTH-tutkimuksessa selvitettiin laajasti myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tulokset osoittavat, että suuri osa ulkomaalaistaustaisista luottaa suomalaisiin viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin ja heitä on kohdeltu asianmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Kuitenkin yli viidennes maahanmuuttajista oli vuonna 2014 saanut pääkaupunkiseudulla osakseen epäoikeudenmukaista kohtelua edellisten 12 kuukauden aikana. Tällainen kokemus oli yleisempää naisten kuin miesten kohdalla.

Väestötietojärjestelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä noin 175 000 eli noin 15 prosenttia koko väestöstä. Sekä määrä että suhteellinen osuus väestöstä ovat todennäköisesti yhä kasvussa. On maahanmuuttajien edun mukaista, että heistä mahdollisimman moni saa pysyvän jalansijan työmarkkinoilla osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Se on myös pääkaupunkiseudun kuntien ja koko seudun kehityksen kannalta tärkeätä.

UTH-tutkimus osoittaa, että tilanne on parempi kuin mitä julkisuudessa on yleensä esitetty. Silti nämäkin tutkimustiedot vahvistavat käsitystä siitä, että asiat voisivat olla paljon paremmin. Kotoutumisen edistäminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkintojen täydentämiseen ja tunnustamiseen, työmarkkinoille pääsyn edistämiseen sekä syrjinnän ja rasismin vastaiseen toimintaan.

Viime aikoina talous on lähtenyt jälleen kasvuun, millä on jo ollut suotuisa vaikutus alueen työllisyyskehitykseen. Tämän pitäisi aikaisempien tietojen valossa näkyä myös Suomeen muuttaneiden henkilöiden alenevana työttömyytenä ja nousevana työllisyytenä.

On kuitenkin odotettavissa, että suuri osa viime vuosina Suomeen tulleista ja oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista tulee lopulta sijoittumaan pääkaupunkiseudulle. Suomesta ja muista maista saatujen kokemusten perusteella heidän pääsyynsä työmarkkinoille menee aikaa, varsinkin jos samanaikaisesti seudulta vähenevät sellaiset työpaikat, joihin voi päästä myös vähäisellä koulutuksella ja kielitaidolla.

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista noin 32 000 on Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuton toista sukupolvea. Suurin osa näistä ensimmäisen polven suomalaisista on vielä lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia. Lähitulevaisuudessa heitä siirtyy tuhansittain alueen työvoimaan. Yhtenä seudun kohtalonkysymyksenä voidaankin pitää sitä, kuinka hyvin nämä nuoret pääsevät kiinni koulutukseen ja työelämään.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien elämässä menestymistä on syytä selvittää eri näkökulmista ja eri tietolähteitä hyväksi käyttäen. Rekisteripohjainen tiedonkeruu tarjoaa hyvät mahdollisuudet jatkuvaan seurantaan. Tarkempaa ja osin myös luotettavampaa analyysia varten tarvitaan myös jatkossa UTH-tutkimuksen kaltaisia kyselyjä.

 

Lähteet

Busk, Helena, S. Jauhiainen, A. Kekäläinen, S. Nivalainen, T. Tähtinen (2016). Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6/2016. Helsinki: Eläketurvakeskus.

Larja, Liisa & H. Sutela (2015). Työllisyys. Teoksessa: Nieminen, Tarja, H. Sutela & U. Hannula (2015). Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tilastokeskus.

Saukkonen, Pasi (2016). Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä – työllisyys, tulot ja asuminen. Tutkimuskatsauksia 2016:12. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

 

¹ Vastaajajoukosta on estimoinnilla laskettu arviot perusjoukon ominaisuuksista. Vertailutiedot suomalaistaustaisista tai koko väestöstä hankittiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, THL:n Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksesta (ATH) sekä TTL:n Työ ja terveys -tutkimuksesta.